Hartolan Isosuon suojelualue laajenee

SUOJELUALUE HARTOLAN ISOSUOLLA LAAJENEE

Tiedote 16.05.2024, julkaisuvapaa heti

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS:n jo ennestään suuri suojelualue Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalla Isosuolla laajenee noin 26 hehtaarilla.

Säätiön omistama Isosuon alue laajenee 124 hehtaarista noin 150 hehtaariin. Säätiön suojelualueiden määrä kasvoi näiden hankintojen myötä 26 alueeseen, joiden yhteispinta-ala on 557 hehtaaria.

Isosuon länsiosan kiinteistöt rauhoitettiin luonnonsuojelulain nojalla 2022. Rauhoitettu ala (55,3 ha) saatiin silloin osaksi valtakunnallista Luontolahja-kampanjaa.

Isosuo on valtaosin luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen keidassuo. Suo on maisemallisesti ehyt lukuun ottamatta luoteisosan turvetuotantoaluetta. Suota reunustavat rämeet, mutta sen keskiosissa on avoimia neva-alueita ja harvempaa pientä kituliasta mäntyä kasvavaa nevarämettä.

 

Isosuo on Etelä-Suomen laajimpia soita, jotka ovat jääneet valtakunnallisen soidensuojeluohjelman ulkopuolelle. Se on Päijät-Hämeen merkittävin lintusuo, tärkeä pesimäalue ja lintujen muutonaikainen levähdyspaikka. Alueella pesii muun kapustarinta ja liro. Muuttoaikoina Isosuolta on tavattu muun muassa jänkäkurppa, heinäkurppa ja ampuhaukka. Kohde on maakunnallisesti tärkeä kurkien kerääntymisalue, jonne kurjet kokoontuvat erityisesti yöpymään paikan rauhallisuuden vuoksi. Isosuo on myös uhanalaisiin perhosiin kuuluvan rämekarvajalan pohjoisimpia ja merkittävimpiä esiintymiä Suomessa.

PLUPS hankki keväällä 2024 Isosuon Itäosasta kaksi määräalaa, joiden yhteispinta-ala on noin 26 hehtaaria. Toiminnanjohtaja Niko Nappu kuvailee uusia suojeluun hankittuja alueita: ”nyt hankitut alueet laajentavat upealla tavalla suojelualuettamme Isosuolla. Määräalat laajentavat säätiön jo omistamaa aluetta merkittävällä tavalla suon itäreunalla. Suuri osa nyt ostetusta alueesta pitää sisällään melko avointa suota ja suon reunan turvemetsää. Alue pitää sisällään myös noin seitsemän hehtaaria peltoa.

Vaikka Isosuo on valtaosin melko luonnontilainen, on säätiön omistamilla alueilla joitakin ojia. Niitä tukkimalla voisimme saada suota ennallistettua entistäkin hienommaksi. Viimeksi Isosuolla käydessäni olivat monet kahlaajat jo palaamassa kesänviettoon. Niille olisi mahtavaa pystyä tarjoamaan entistäkin upeampi turvasatama. Olisi myös erittäin tärkeää saada vesistökuormitusta Jääsjärveen ja Tainionvirtaan pienemmäksi.” Hetken pohdittuaan Nappu jatkaa: ”alueen itäreunalla sijaitsevat pellot voisivat luonnonniittyinä myös tarjota elintilaa monille niityillä viihtyville lajeille.

Isosuo ja Mikkolan määräala toukokuun alkupuolella (kuva: Marjo Kuisma).

Isosuo ja Mikkolan määräala toukokuun alkupuolella (kuva: Marjo Kuisma).

Vuonna 2008 perustettu yleishyödyllinen Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS suojelee Päijänteen järvialueen ja sen lähialueiden monimuotoista luontoa jälkipolville. Toiminta perustuu lahjoitusvaroihin, maa-aluelahjoituksiin ja testamenttilahjoituksiin. Säätiölle tehdyt lahjoitukset käytetään täysimääräisesti suojeluun. Lahjoitusvaroilla hankitaan metsiä ja muita luontokohteita suojeluun. Säätiön toimisto sijaitsee Säynätsalon kunnantalolla Jyväskylässä.

Nyt hankittujen määräalojen ostamiseen käytettiin merkittävältä osin Partioaitan Ympäristöbonus -lahjoitusvaroja (10 000 €). PLUPS:n ”Suo elämä suolle” -hanke oli vuonna 2023 Partioaitan Ympäristöbonuskohde. Partioaitan lahjoitus käytetään soilla tehtäviin luonnonhoitohankkeisiin ja suoluonnon pelastamiseen.

PLUPS tuotti yhteistyössä Keski-Suomen Elokuvakeskuksen kanssa ”Luontosukellus 2023” -luontoelokuvafestivaalin joulukuussa 2023. Merkittävä määrä (n. 6500 €) tähän kohteeseen kohdennetuista lahjoituksista tehtiin säätiölle elokuvafestivaalin aikana. Elokuvakeskus lahjoitti itse varoja Isosuon määräalojen hankintaan 1067 €.

Osa kohteeseen lahjoittaneista on halunnut pysyä nimettöminä.

Isosuon itäpuolelta hankitut kaksi määräalaa (Hiekkaharju ja Mikkola -tiloista) suhteessa säätiön naapurikiinteistöön. Karttapohja: Maanmittauslaitos.

Isosuon itäpuolelta hankitut kaksi määräalaa (Hiekkaharju ja Mikkola -tiloista) suhteessa säätiön naapurikiinteistöön. Karttapohja: Maanmittauslaitos.

Hiekkaharjun ja Mikkolan tiloista hankittuihin määräaloihin kuuluu myös peltoa (kuva: Niko Nappu).

Hiekkaharjun ja Mikkolan tiloista hankittuihin määräaloihin kuuluu myös peltoa (kuva: Niko Nappu).

Karttalinkit:

Hiekkaharju

Mikkola

Lisätiedot ja kysymykset:

Niko Nappu, toiminnanjohtaja, PLUPS, niko.nappu@plups.fi, 050-5116933, www.plups.fi.

Olemme vuoden 2023 Partioaitan ympäristöbonuskohde.

PLUPS on Partioaitan Ympäristöbonuskohde 2023.

Suojelukohteet

Isosuo, itäosan lajennus

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS:n jo ennestään suuri suojelualue Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalla Isosuolla laajeni noin 26 hehtaarilla. Isosuon itäosan kaksi määräalaa kasvattavat säätiön Isosuolta omistamien alueiden yhteispinta-alan noin 150 hehtaariin.

Torkansaari

PLUPS on saanut lahjoituksena pienen saaren Kuhmoisista. Suomen luonnonsuojeluliitto Jämsän seutu ry. on lahjoittanut PLUPS:lle suojelutarkoituksiin pienen saarikiinteistön Kuhmoisten Rekisalon länsipuolelta. Saarue, niminen kiinteistö on säätiön kolmas suojelukohde Kuhmoisissa.

Sillanpään Harju

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS hankki joulukuussa pienen, mutta sympaattisen suojelualueen Leivonmäen Savenahon kylästä.

Sammalsuonvuoren metsä

PLUPS osti joulukuussa 2022 Sysmän Virtaalta runsaan 73 hehtaarin metsäalueen. Alue nimettiin Sammalsuonvuoren metsäksi.

Saimi Korpelan muistometsä

Kesäkuussa 2022 PLUPSille lahjoitettiin reilun kolmen ja puolen hehtaarin suuruinen Ojala, metsä- ja maatila Sysmän Taipaleen kylästä.  Alue nimettiin Saimi Korpelan muistometsäksi.

Majuven metsä

PLUPS osti helmikuussa 2022 Hartolan Leppäkoskelta 14 hehtaarin metsäalueen, josta valtaosa on uhanalaiselle valkoselkätikalle soveliasta lehtimetsää. Alue nimettiin Majuven metsäksi.

Pirttivuoren metsä

Säätiö osti joulukuussa 2021 Sysmän Saarenkylästä, läheltä Päijännettä 40 hehtaarin jylhäkallioisen Pirttivuoren metsän.

Luvevuori

Pekka Louhivuoren perikunta lahjoitti säätiölle jylhänkomean Lumevuoren Haapasaaren länsipuolelta. Alue on puolen hehtaarin kokoinen ja luonnontilainen.

Pentti Linkolan muistometsä

PLUPS osti heinäkuussa 2021 yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa Pentti Linkolan muistometsän, Riuttasalon, Toivakasta läheltä Päijännettä.

Kauno Hopeasaaren muistometsä

Säätiö on ostanut joulukuussa 2020 yhdeksän hehtaarin metsätilan Korpilahden Rantuusta läheltä Päijännettä.

Pienet Verkkosaaret

Säätiö sai Pienet Verkkosaaret lahjoituksena kesäkuussa 2020. Saaret sijaitseva Korpilahdella Päijänteellä Kärkistensalmen länsipuolella.

Vehkosaari, Hollola

Säätiö osti maaliskuussa 2020 Vehkosaaren 64 hehtaarin metsäalueen Vesijärveltä.

Lehtosaari, Kuhmoinen

Säätiö osti hehtaarin kokoisen Lehtosaaren Kuhmoisista Päijänteeltä heinäkuussa 2019.

Isosuo, Hartola

PLUPS osti toukokuussa 2019 Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalta Isosuolta 116 hehtaarin alueen.

Petäjäsaari, Hartola

Säätiö osti 25 hehtaarin Petäjäsaaren metsätilan Rautavedeltä Hartolasta toukokuussa 2018.

Syvänsilmänvuori, Sysmä

Syvänsilmänvuoren 17 hehtaarin rantametsä Sysmän Virtaalta siirtyi helmikuussa 2016 säätiölle.

Haapakoskelon metsä, Sysmä

Säätiö hankki marraskuussa 2015 viiden hehtaarin kokoisen, runsaspuustoisen Haapakoskelon metsän Sysmän Virtaalta.

Uusisaari, Asikkala

Päijänteen Luonnonperintösäätiö osti joulukuussa 2014 suojeluun toisen saarialueen Asikkalan Urajärveltä.

Kuminansalo, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti joulukuussa 2014 Kuminansalon saaritilan pohjoiselta Päijänteeltä.

Korppinen, Asikkala

Säätiöön omistukseen siirtyi elokuussa 2014 Asikkalan Urajärvellä sijaitseva noin hehtaarin kokoinen Korppisen saari.

Pihlajasaaret, Kuhmoinen

Säätiö osti tammikuussa 2013 Kuhmoisista komean Pihlajasaarten alueen.

Koivumäen metsä, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti syyskuussa 2012 Jyväskylästä, Korpilahden Rutalahdelta noin 15,5 hehtaarin suuruisen Koivumäen metsätilan.