PLUPS on ostanut joulukuussa yhdeksän hehtaarin metsätilan Korpilahden Rantuusta läheltä Päijännettä. Alue on pääosin uhanalaiselle valkoselkätikalle soveltuvaa lehtimetsää.
Metsässä kasvaa runsaasti sinivuokkoa, kieloa ja kevätlinnunhernettä. Alueen länsipuolella virtaa luonnontilainen puro.
Metsä on nimetty Sysmässä asuneen Kauno Hopeasaaren muistometsäksi.
– Metsän suojelu kunnioittaa edesmenneen isäni elämäntyötä ja asennetta luonnon monimuotoisuutta syvästi rakastaneena metsänomistajana, sanoo alueen säätiölle luovuttanut Virpi Hopeasaari.
Kauno Hopeasaari oli yksi niistä uranuurtajista, jotka 1970- ja 80-luvuilla pyrkivät hoitamaan metsiään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä välttäen avohakkuita, ja jotka sen vuoksi joutuivat metsäviranomaisten silmätikuiksi. Etelä-Savossa sijaitsevalla rantametsällä metsäviranomaiset syyttivät vääristetyin tiedoin Hopeasaarta metsänsä hävittämisestä. Hänet tuomittiin menettämään hallintaoikeus metsäänsä, jonka jälkeen metsäviranomaiset avohakkasivat elinvoimaisen metsän hävittäen sen hyvässä kasvussa ollutta luontaista taimikkoa myöten.
Hopeasaari ei koskaan saanut oikeutta metsäviranomaisten taholta kokemalleen vääryydelle. Vasta vuonna 2008 asia eteni uudelle tasolle, kun Päijänteen Luonnonperintösäätiön hallituksessa nykyään toimiva Timo Kujala jätti suomalaisia metsäorganisaatioita ja niiden kaksinaisroolia koskevan kantelun EU:n komissiolle Hopeasaaren tapaus yhtenä esimerkkinään. Kantelu johti Suomen metsälain uudistukseen vuonna 2014.
Jatkuva kasvatus, mistä ennen rangaistiin, on nykyään laajan ja koko ajan kasvavan metsänomistajajoukon suosima menetelmä. Jatkuvassa kasvatuksessa metsien hiilinielu vahvistuu, ja myös luonnon monimuotoisuus säilyy. Nämä asiat ovat nykypäivänä entistä tärkeämpiä ja arvokkaampia. Tässäkin mielessä Hopeasaari oli aikaansa edellä, toimien viisaammin kuin metsäviranomaiset.
Kauno Hopeasaaren muistometsä on säätiön 15. suojelualue. Säätiön suojelualueiden yhteispinta-ala on runsaat 300 hehtaaria.
