PLUPS on ostanut joulukuussa yhdeksän hehtaarin metsätilan Korpilahden Rantuusta läheltä Päijännettä. Alue on pääosin uhanalaiselle valkoselkätikalle soveltuvaa lehtimetsää.
Metsässä kasvaa runsaasti sinivuokkoa, kieloa ja kevätlinnunhernettä. Alueen länsipuolella virtaa luonnontilainen puro.
Metsä on nimetty Sysmässä asuneen Kauno Hopeasaaren muistometsäksi.
– Metsän suojelu kunnioittaa edesmenneen isäni elämäntyötä ja asennetta luonnon monimuotoisuutta syvästi rakastaneena metsänomistajana, sanoo alueen säätiölle luovuttanut Virpi Hopeasaari.
Kauno Hopeasaari oli yksi niistä uranuurtajista, jotka 1970- ja 80-luvuilla pyrkivät hoitamaan metsiään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä välttäen avohakkuita, ja jotka sen vuoksi joutuivat metsäviranomaisten silmätikuiksi. Etelä-Savossa sijaitsevalla rantametsällä metsäviranomaiset syyttivät vääristetyin tiedoin Hopeasaarta metsänsä hävittämisestä. Hänet tuomittiin menettämään hallintaoikeus metsäänsä, jonka jälkeen metsäviranomaiset avohakkasivat elinvoimaisen metsän hävittäen sen hyvässä kasvussa ollutta luontaista taimikkoa myöten.
Hopeasaari ei koskaan saanut oikeutta metsäviranomaisten taholta kokemalleen vääryydelle. Vasta vuonna 2008 asia eteni uudelle tasolle, kun Päijänteen Luonnonperintösäätiön hallituksessa nykyään toimiva Timo Kujala jätti suomalaisia metsäorganisaatioita ja niiden kaksinaisroolia koskevan kantelun EU:n komissiolle Hopeasaaren tapaus yhtenä esimerkkinään. Kantelu johti Suomen metsälain uudistukseen vuonna 2014.
Jatkuva kasvatus, mistä ennen rangaistiin, on nykyään laajan ja koko ajan kasvavan metsänomistajajoukon suosima menetelmä. Jatkuvassa kasvatuksessa metsien hiilinielu vahvistuu, ja myös luonnon monimuotoisuus säilyy. Nämä asiat ovat nykypäivänä entistä tärkeämpiä ja arvokkaampia. Tässäkin mielessä Hopeasaari oli aikaansa edellä, toimien viisaammin kuin metsäviranomaiset.
Kauno Hopeasaaren muistometsä on säätiön 15. suojelualue. Säätiön suojelualueiden yhteispinta-ala on runsaat 300 hehtaaria.
Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS:n jo ennestään suuri suojelualue Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalla Isosuolla laajeni noin 26 hehtaarilla. Isosuon itäosan kaksi määräalaa kasvattavat säätiön Isosuolta omistamien alueiden yhteispinta-alan noin 150 hehtaariin.
PLUPS on saanut lahjoituksena pienen saaren Kuhmoisista. Suomen luonnonsuojeluliitto Jämsän seutu ry. on lahjoittanut PLUPS:lle suojelutarkoituksiin pienen saarikiinteistön Kuhmoisten Rekisalon länsipuolelta. Saarue, niminen kiinteistö on säätiön kolmas suojelukohde Kuhmoisissa.
Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS hankki joulukuussa pienen, mutta sympaattisen suojelualueen Leivonmäen Savenahon kylästä.
PLUPS osti joulukuussa 2022 Sysmän Virtaalta runsaan 73 hehtaarin metsäalueen. Alue nimettiin Sammalsuonvuoren metsäksi.
Kesäkuussa 2022 PLUPSille lahjoitettiin reilun kolmen ja puolen hehtaarin suuruinen Ojala, metsä- ja maatila Sysmän Taipaleen kylästä. Alue nimettiin Saimi Korpelan muistometsäksi.
PLUPS osti helmikuussa 2022 Hartolan Leppäkoskelta 14 hehtaarin metsäalueen, josta valtaosa on uhanalaiselle valkoselkätikalle soveliasta lehtimetsää. Alue nimettiin Majuven metsäksi.
Säätiö osti joulukuussa 2021 Sysmän Saarenkylästä, läheltä Päijännettä 40 hehtaarin jylhäkallioisen Pirttivuoren metsän.
Pekka Louhivuoren perikunta lahjoitti säätiölle jylhänkomean Lumevuoren Haapasaaren länsipuolelta. Alue on puolen hehtaarin kokoinen ja luonnontilainen.
PLUPS osti heinäkuussa 2021 yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa Pentti Linkolan muistometsän, Riuttasalon, Toivakasta läheltä Päijännettä.
Säätiö on ostanut joulukuussa 2020 yhdeksän hehtaarin metsätilan Korpilahden Rantuusta läheltä Päijännettä.
Säätiö sai Pienet Verkkosaaret lahjoituksena kesäkuussa 2020. Saaret sijaitseva Korpilahdella Päijänteellä Kärkistensalmen länsipuolella.
Säätiö osti maaliskuussa 2020 Vehkosaaren 64 hehtaarin metsäalueen Vesijärveltä.
Säätiö osti hehtaarin kokoisen Lehtosaaren Kuhmoisista Päijänteeltä heinäkuussa 2019.
PLUPS osti toukokuussa 2019 Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalta Isosuolta 116 hehtaarin alueen.
Säätiö osti 25 hehtaarin Petäjäsaaren metsätilan Rautavedeltä Hartolasta toukokuussa 2018.
Syvänsilmänvuoren 17 hehtaarin rantametsä Sysmän Virtaalta siirtyi helmikuussa 2016 säätiölle.
Säätiö hankki marraskuussa 2015 viiden hehtaarin kokoisen, runsaspuustoisen Haapakoskelon metsän Sysmän Virtaalta.
Päijänteen Luonnonperintösäätiö osti joulukuussa 2014 suojeluun toisen saarialueen Asikkalan Urajärveltä.
Säätiö osti joulukuussa 2014 Kuminansalon saaritilan pohjoiselta Päijänteeltä.
Säätiöön omistukseen siirtyi elokuussa 2014 Asikkalan Urajärvellä sijaitseva noin hehtaarin kokoinen Korppisen saari.
Säätiö osti tammikuussa 2013 Kuhmoisista komean Pihlajasaarten alueen.
Säätiö osti syyskuussa 2012 Jyväskylästä, Korpilahden Rutalahdelta noin 15,5 hehtaarin suuruisen Koivumäen metsätilan.