Me ennallistamme

Ennallistaminen tarkoittaa toimia, joilla ihmistoiminnan heikentämä luontoalue palautetaan kohti luonnontilaa. Luonto ennallistuu usein ajan myötä itsekin, mutta ennallistamistoimet nopeuttavat prosessia.

Paremman Luonnon Puoilesta -Säätiö on viime vuonna 2024 toteuttanut kaksi erityyppistä ennallistamishanketta omistamillaan alueilla. Toinen hankkeista toteutettiin loppusyksystä Vehkosaaressa Hollolassa, ja sen tavoitteena oli saaren lehtokasvillisuuden tilan ja uhanalaisen valkoselkätikan elinympäristön parantaminen. Tämä toteutettiin kuusten poistamisella metsurityönä. Hartolan Isosuolla, jossa säätiöllä on omistuksessaan noin 150 hehtaaria suurelta osin luonnontilaista keidassuota, padottiin ja täytettiin suolle vuosikymmeniä sitten kaivettuja ojia. Tavoitteena Isosuolla on veden kerryttäminen suolle ja toisaalta huuhtouman vähentäminen läheisiin vesistöihin Jääsjärveen ja Tainionvirtaan. Haluamme vähentää turvevesien päätymistä suolta vesistöihin. Molemmat hankkeet toteutettiin yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa HELMI-rahoituksen turvin.

Edellä kuvattujen hankkeiden lisäksi säätiö oli mukana hallituksen jäsenemme Marko Röhrin lehtometsän ennallistamishankkeessa Puulalla. Markon hanke nivoutuu tiiviisti Puulan suojelukampanjaamme www.pelastetaanpuula.fi. Tämä hanke suunniteltiin Etelä-Savon ELY-keskuksen toimesta. Kenttätöissä taitavan metsurin apuna pääsimme iskemään kätemme niin sanotusti saveen, kun saarikohteesta kuskattiin talkoovoimin osa kaadetuista kuusen rungoista pois maaliskuussa 2024.

Isosuon ennallistaminen 2024

Tässä kirjoituksessa kerromme tarkemmin Isosuon ennallistamisprosessista, jonka viimeiset työvaiheet saatettiin loppuun juuri ennen joulua ja sankkoja lumisateita suon pinnan ollessa jo kohmeinen.

Isosuon ennallistamista oli pohdittu säätiössä jo jonkin aikaa. Olihan suolta saatu jo suojeluun melkoinen pinta-ala. Lisää suota pitäisi kuitenkin vielä saada, jotta saisimme järkevän toteutuksen suunniteltua ja toteutettua. Keväällä 2024 onnistuimme hankkimaan noin 25 hehtaaria lisää alueita säätiölle. Tässä Partioaitalta saamamme Ympäristöbonus-lahjoitus oli paikallaan! Kauppa saatiin toteutettua ja aloitimme keskustelun ELY-keskuksen kanssa. Alustavien maastokäyntien ja tietokonemallinnusten jälkeen kävi nopeasti ilmi suon ennallistamispotentiaali. ELY-keskus alkoi tehdä tarkempia suunnitelmia ja yhdessä neuvottelimme ja keskustelimme hankkeeseen liittyvien tahojen kanssa. Kun suunnitelma oli valmis ja tarvittavat suostumukset saatu, teimme ELY:lle HELMI-hakemuksen.

Kyseessä oli melko suuri hanke, joka toteutettaisiin koneellisesti eri puolilla suota. Edellä mainittu prosessi on toki yksinkertaistettu kuvaus; oikeasti hankkeen suunnittelu oli kohtalaisen haastavaa, ja siihen osallistui lukuisa määrä erilaisia asiantuntijoita. Oman lisämausteensa hankkeelle antoi se, että Isosuon kaltaisilla keidassoilla ennallistamisia on toteutettu vähän. Jokainen suo on omanlaisensa ja työpöydän ääressä tehtyä suunnitelmaa tulee verrata maastossa tehtäviin havaintoihin. Lopulta kuotenkin suunnitelma valmistuu ja on alettava töihin. Ennallistamishankkeissa, eritoten tässä hankkeessa, osaava urakoitsija on painonsa arvoinen kultaa. ELY:n kilpailutuksen kautta tähän hankkeeseen saatiin loistava ja suon sielunelämää kentällä upeasti tulkinnut tekijä.

---

Kenttätöihin päästiin lopulta loppusyksystä. Kaivinkone ajettiin suon länsiosan rauhoitusalueelle, jonka poikki kulkevaan isoon ojaan tehtiin vajaa 20 patoa. Vesi  alkoi pidättymään suolla. Patoja tehdessä pyrittiin minimoimaan työn vaikutus luontoon. Patoja maisemoitiin ja kuopat, joista turvemaa otettiin patojen rakentamiseen, pyrittiin kaivamaan toisistaan poikkeavin muodoin. Länsipuolelta siirryttiin hetkeksi suon toiselle laidalle, jossa tehtiin avosuon laidalla kulkevaan ojaan patoja, täytettiin ojia ja rakennettiin vesiensuojeluratkaisuksi ns. v-patoja.

Kuten edellä mainittiin, ovat suot yksilöitä. Alkuperäistä ennallistamissuunnitelmaa jouduttiin hieman tarkentamaan lisäpatojen rakentamisella. Ne tehtiin suon länsipuolelle ja saatiin valmiiksi aivan joulun alla. Soitimme urakoitsijalle töiden ollessa viime metreillä. Hän vastasi koneen hytistä, että nyt on painettava töitä yötä myöten, koska lumisade on tulossa ja vesi nousee. Onneksi kaikki meni hyvin; padot saatiin valmiiksi, eikä konekuski joutunut veden saartamaksi keskelle suota.

Vierailimme ELY:n suunnittelijan kanssa suolla tämän vuoden helmikuussa ja iloksemme totesimme, että vesi oli noussut juuri tavoitteen mukaiseen korkeuteensa suon länsiosassa. On jännittävää nähdä, miltä suolla näyttää myöhemmin keväällä, kun lumet sulavat. Vielä jännittävämpää on seurata suon luonnon kehittymistä ja maiseman muuttumista tulevien vuosien aikana.

Isosuon ennallistamisen jatko vaatii uusia aluehankintoja – auta tekemällä lahjoitus.

Ekologinen kompensaatio

Vuonna 2023 voimaan tullut luonnonsuojelulaki loi lainsäädännölliset raamit vapaaehtoiselle ekologiselle kompensaatiolle, mutta se ei tarjoa tarkkoja ohjeita käytännön kompensaatiosuunnitteluun. Nyt tuoreessa 2025 julkaistavassa ohjeistuksessa esitetään konkreettiset laskentaperiaatteet heikennys- ja hyvitysalueiden sisältämien luonnonarvohehtaarien määrittämiseksi. Lisäksi se sisältää maasto-ohjeistuksen kaikkien Suomessa tavattavien luontotyyppien ekologisen tilan mittaamiseksi.

Kompensaatio käytännössä on luonnon ennallistamista tai suojelua jollain toisella alueella. Sitä pitää tehdä riittävän laajalla alueella, jotta voidaan sanoa, että menetykset on luonnon näkökulmasta korvattu täysimääräisesti. Valittu hyvitystoimenpide vaikuttaa siihen, kuinka laajalla alueella hyvitystä pitää tehdä. Mitä enemmän, nopeammin ja varmemmin valittu toimenpide parantaa hyvitysalueen luontoa, sitä pienempi pinta-ala riittää.

Luontoa heikentävän toimen hyvityksen tulee tapahtua saman tai naapurikasvillisuusvyöhykkeen sisällä. Niin ikään hävitettävän luonnon pitää olla keskenään samankaltaista. Esimerkki: jos rakentamisen alta kaataa lehtometsää Vantaalla voidaan tämä kompensoida suojelemalla riittävästi lehtometsää toiminta-alueellamme Sysmässä.