Paneelikeskustelu – Luontosukellus

Tiedote 11.12.2023 klo 17:20, julkaisuvapaa heti.

Luontosukellus -festivaali: Miten luonto voi? -paneelikeskustelu
14.12.2023 klo. 19:00 Kino Aurorassa

Luontosukellus-festivaalin yhteydessä järjestetään paneelikeskustelu, jossa panelistit nostavat esiin suomalaisen luonnon säilymisen haasteita peilaten omakohtaisiin kokemuksiin ja viimeisimpään tutkittuun tietoon. Luonto ja kulttuuri ovat kaiken perusta, joiden päälle sivistyksemme ja tulevaisuutemme rakentuu. Tervetuloa seuraamaan paneelikeskustelua Kino Auroraan torstaina 14.12.2023 klo 19:00-20:30. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Luontosukellus-festivaali

Luontosukellus-festivaali tuo Järvi-Suomen metsät, vedet ja kulttuurin lämpimänä tuulahduksena Jyväskylän Villa Ranan Kino Auroraan joulukuun 13-15.12.2023. Tapahtuma on suunniteltu yhdessä Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS:n ja Keski-Suomen elokuvakeskuksen kesken.

”Olen huolissani hupenevan metsäluontomme ja tummenevien ja rehevöityvien vesiemme tulevaisuudesta. Vasten parempaa tietoa, emme siltikään vielä tee tarpeeksi.”, muotoilee PLUPS:n toiminnanjohtaja Niko Nappu. Erityisesti hän on huolissaan monimuotoisuuden katoamisesta ja metsälajien mahdollisuuksista selviytyä pirstaleisissa vanhoissa metsissä. Nappu pohtii: ”Suojelualueet vaativat paitsi laatua, mutta erityisesti pinta-alaa tarvitaan.”

Panu Halme kutsuu itseään ”Planeetan lääkäriksi”, eikä syyttä; Halme työskentelee tutkijana ja luonnonsuojelijana väsymättä ainoan planeettamme hyväksi.  Halme ihmettelee: ”Miksi sukupuuttoaallon pysäyttäminen ei ole arvojemme eturivissä? Miksi paljon vähäpätöisemmät ongelmat täyttävät otsikot?” Aikaa ei ole hukattavaksi, toiminnan aika on nyt!

Marko Röhr aloitti tutustumisen vedenalaiseen maailmaan jo yhdeksänvuotiaana Puulalla. Vedenalainen maailma onkin ollut vahvasti läsnä kaikissa Röhrin elokuvissa. Luontoelokuvat tarjoavat upeita elämyksiä ja monille kurkistuksen villiin luontoon – mutta kuinka paljon villiä luontoa on enää jäljellä?  ”Toivon, että elokuvani säilyvät tuleville sukupolville muistoksi siitä, millaista luonto on juuri nyt. Lisäksi toivon, että voisimme säilyttää yhteiseksi perinnöksi myös palan aitoa, kaunista Suomen luontoa. Siksi olemme perustaneet Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS:n (www.plups.fi) kanssa rahaston, jonne kerättävät lahjoitusvarat käytetään luonnonsuojelualueiden perustamiseen Puulaveden (Puula) erämaa-alueille. Toivon, että teemme yhdessä konkreettisia tekoja Suomen luonnon eteen.” Röhr ja Nappu ovat päättäväisiä luonnonsuojelijoita ja tulevat paneelissa kertomaan yhteisistä tavoitteistaan Puulan ja Päijänteen luonnon suojelemiseksi.

Ihmistieteellisen ympäristötutkimuksen edustajana väitöskirjatutkija Ate Tervonen tuo keskusteluun vahvan luonnon ja kulttuurin välisen näkökulman. Hän auttaa ymmärtämään, miten luonto ja kulttuuri lomittuvat erottamattomasti toisiinsa eläessämme ympäristökriisien aikakautta, miten kulttuurimme haasteet näkyvät suomalaisessa luonnossa ja miten taiteelliset esitykset vaikuttuvat luonnosta ja vaikuttavat luontoon.

Panelistien esittely

Marko Röhr on tuotantoyhtiö MRP Matila Röhr Productions Oy:n perustaja ja omistaja yhdessä tuottaja Ilkka Matilan kanssa. Röhr on tuottanut monia menestyselokuvia kuten Rukajärven tie, Metsän tarina ja Järven tarina, joka on kaikkien aikojen katsotuin kotimainen dokumenttielokuva lähes 200 000 katsojalla. Uusimmat Röhrin ohjaamat luontoelokuvat ovat Luontosinfonia (2019) ja Tunturin Tarina (2020). Röhr on ohjannut useita vedenalais- ja luontoelokuvia mm. Vedenalainen Islanti (1997) palkittiin 13 kansainvälisellä palkinnolla. Kaiken kaikkiaan Marko Röhr on tuottanut yli 60 elokuva-, dokumentti- ja tv-sarjatuotantoa vuosina 1987-2019. Elokuva-alan järjestöt valitsivat Röhrin vuoden elokuvatuottajaksi vuonna 2016.

Panu Halme on Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen käytön kestävyyden yliopistonlehtori. Halme tutkii sitä, miten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen voidaan pysäyttää. Miten ihmisen toimet heikentävät monimuotoisuutta ja miten heikentymistä vastaan voidaan taistella? Luonnon monimuotoisuus ylläpitää planeettamme ekosysteemien toimintaa ja Suomi on sitoutunut monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Kirjallisuuden väitöskirjatutkija Ate Tervonen tutkii, miten kulttuuriset ilmiöt ja kulttuurituotteet vaikuttavat koiriin ja niiden hyvinvointiin. Hän on laajasti kiinnostunut luonnon ja kulttuurin lomittuneista suhteista ja erityisesti ihmisten suhteista eläimiin sekä on myös opettanut paljon Jyväskylän yliopistossa näistä kysymyksistä. Vapaa-ajallaan Tervonen viihtyy Keski-Suomen ja Lapin metsissä – tutkien niitä usein koiriensa kanssa ja vain nauttien olemisesta luonnossa – ja melomassa Päijänteellä. Vanhat metsät ja varsinkin iäkkäät haavat ovat lähellä hänen sydäntään.

Niko Nappu (paneelin vetäjä) on Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS:n toiminnanjohtaja. Säynätsalon kunnantalolla sijaitsevasta toimistosta käsin Nappu johtaa Päijänteen alueen oman yleishyödyllisen luonnonsuojelusäätiö PLUPS:n operatiivista toimintaa. Lahjoitusvaroin vuodesta 2008 asti toiminut säätiö hankkii suojeluun arvokkaita luontokohteita Päijänteen valuma-alueelta. Nappu on myös pitkän linjan tutkimussukeltaja ja kirjoittanut vedenalaisen maailman ja maanpäällisen luonnon ihmeistä.

Lisätiedot:

Niko Nappu, toiminnanjohtaja,
 Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS

niko.nappu@plups.fi

+358 50 5116 933

www.plups.fi

www.pelastetaanpuula.fi

Festivaalin tiedote:

https://www.plups.fi/luontosukellus-festivaali/

Suojelukohteet

Sillanpään Harju

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS hankki joulukuussa pienen, mutta sympaattisen suojelualueen Leivonmäen Savenahon kylästä.

Sammalsuonvuoren metsä

PLUPS osti joulukuussa 2022 Sysmän Virtaalta runsaan 73 hehtaarin metsäalueen. Alue nimettiin Sammalsuonvuoren metsäksi.

Saimi Korpelan muistometsä

Kesäkuussa 2022 PLUPSille lahjoitettiin reilun kolmen ja puolen hehtaarin suuruinen Ojala, metsä- ja maatila Sysmän Taipaleen kylästä.  Alue nimettiin Saimi Korpelan muistometsäksi.

Majuven metsä

PLUPS osti helmikuussa 2022 Hartolan Leppäkoskelta 14 hehtaarin metsäalueen, josta valtaosa on uhanalaiselle valkoselkätikalle soveliasta lehtimetsää. Alue nimettiin Majuven metsäksi.

Pirttivuoren metsä

Säätiö osti joulukuussa 2021 Sysmän Saarenkylästä, läheltä Päijännettä 40 hehtaarin jylhäkallioisen Pirttivuoren metsän.

Luvevuori

Pekka Louhivuoren perikunta lahjoitti säätiölle jylhänkomean Lumevuoren Haapasaaren länsipuolelta. Alue on puolen hehtaarin kokoinen ja luonnontilainen.

Pentti Linkolan muistometsä

PLUPS osti heinäkuussa 2021 yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa Pentti Linkolan muistometsän, Riuttasalon, Toivakasta läheltä Päijännettä.

Kauno Hopeasaaren muistometsä

Säätiö on ostanut joulukuussa 2020 yhdeksän hehtaarin metsätilan Korpilahden Rantuusta läheltä Päijännettä.

Pienet Verkkosaaret

Säätiö sai Pienet Verkkosaaret lahjoituksena kesäkuussa 2020. Saaret sijaitseva Korpilahdella Päijänteellä Kärkistensalmen länsipuolella.

Vehkosaari, Hollola

Säätiö osti maaliskuussa 2020 Vehkosaaren 64 hehtaarin metsäalueen Vesijärveltä.

Lehtosaari, Kuhmoinen

Säätiö osti hehtaarin kokoisen Lehtosaaren Kuhmoisista Päijänteeltä heinäkuussa 2019.

Isosuo, Hartola

PLUPS osti toukokuussa 2019 Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalta Isosuolta 116 hehtaarin alueen.

Petäjäsaari, Hartola

Säätiö osti 25 hehtaarin Petäjäsaaren metsätilan Rautavedeltä Hartolasta toukokuussa 2018.

Syvänsilmänvuori, Sysmä

Syvänsilmänvuoren 17 hehtaarin rantametsä Sysmän Virtaalta siirtyi helmikuussa 2016 säätiölle.

Haapakoskelon metsä, Sysmä

Säätiö hankki marraskuussa 2015 viiden hehtaarin kokoisen, runsaspuustoisen Haapakoskelon metsän Sysmän Virtaalta.

Uusisaari, Asikkala

Päijänteen Luonnonperintösäätiö osti joulukuussa 2014 suojeluun toisen saarialueen Asikkalan Urajärveltä.

Kuminansalo, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti joulukuussa 2014 Kuminansalon saaritilan pohjoiselta Päijänteeltä.

Korppinen, Asikkala

Säätiöön omistukseen siirtyi elokuussa 2014 Asikkalan Urajärvellä sijaitseva noin hehtaarin kokoinen Korppisen saari.

Pihlajasaaret, Kuhmoinen

Säätiö osti tammikuussa 2013 Kuhmoisista komean Pihlajasaarten alueen.

Koivumäen metsä, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti syyskuussa 2012 Jyväskylästä, Korpilahden Rutalahdelta noin 15,5 hehtaarin suuruisen Koivumäen metsätilan.