PLUPS muuttaa uusiin tiloihin

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS muutti Säynätsalon kunnantalolle

PLUPS vahvistaa näkyvyyttänsä Pohjois-Päijänteellä. Uusi toimitila sijaitsee Säynätsalon entisellä kunnantalolla, joka Alvar Aallon yhtenä merkittävimmistä kokonaistaideteoksista on suosittu matkailukohde ja nykyisten toimintojensa ansiosta paikallisten asukkaidenkin luonteva kokoontumispaikka. PLUPS on hyvin tavoitettavissa keskeltä kylää Päijänteen saarella.

Kunnantalon valmistuttua 1952 rakennuksessa oli useita liiketiloja rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Liiketiloissa on aikojen saatossa ollut monenlaista toimintaa urheiluliikkeestä postiin ja kukkakauppaan. Nykyisin Säynätsalon lähikirjasto toimii kahdessa kerroksessa, mutta alun perin kulkuyhteyttä kerroksien välillä ei ollut ja alakerrassa oli kolme erillistä liiketilaa. Kirjaston sisäänkäyntikin oli sisäpihan nurkalta, kunnantoimiston ovea vastapäätä.

Nykyisin Kunnantalolla on jäljellä kuusi numeroitua liiketilaa. Kaksi ensimmäistä pääsisäänkäynnin nurkalta alkaen ovat kahvila AaBakeryn ja sen kabinetin käytössä. Seuraavassa liiketila on toimistokäytössä ja sen vieressä melko äskettäin aloittanut antikvariaatti Scriptorium. Toiseksi viimeisessä liiketilassa on pitkään toiminut parturi-kampaamo Aalto. Ja viimeisestä liiketilasta löytyi sen vapautumisen jälkeen toimitila PLUPSille. Kahvila, antikvariaatti ja PLUPS ovat Kunnantalon päävuokralaisen Tavolo Biancon alivuokralaisia.

Matkailuyrittäjä Harri Taskinen, Tavolo Bianco:

”PLUPSin toiminta sopii hyvin Kunnantalolle. Matkailuliiketoiminnasta vastaavalla Tavolo Biancolla on Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -merkin käyttöoikeus. Yksi vastuullisen matkailun perusajatuksista on tehdä matkailun ja asiakasvirtojen avulla asuin-, yritys- ja vapaa-ajanympäristöstä parempi kuin mitä se olisi ilman matkailua. Alvar Aallon arkkitehtuurissa luontoyhteys on tärkeä ja korotetusti näkyvillä kokonaisuudessa ja yksityiskohdissa. Tavolo Bianco tuo toiminnallaan esille, että Kunnantalo ei ole pelkästään asiantuntijoiden pyhiinvaelluskohde, vaan jokaisen saavutettavissa oleva tutustumisen arvoinen kokonaisuus. Kävijät yritetään saada ymmärtämään ja kokemaan kuinka rakennus aikanaan oli osa teollista yhteisöä ja järviluontoa, kuinka teollisuus muutti aluetta, mikä merkitys rakennuksella on arkkitehtuurin historiassa ja kuinka se sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin. Vierailukokemuksen ei tarvitse rajoittua vain Kunnantalolle, vaan koko yhteisö ja järviluonto voi avautua kävijöille – niin kotimaisille kuin kaukaisille ulkomaan turisteille – hyvänä esimerkkinä kestävästä kehityksestä.

Vuokrasuhteella voi olla kauaskantoisempikin merkitys. Säynätsalo on saari keskellä Päijännettä ja meneillään olevat kaksi UNESCO-hanketta kohdistuvat hyvin selkeästi alueelle. UNESCOn Päijänteen Biosfäärialue -hanke etenee Jyväskylän yliopiston selvityshankkeena ja Alvar Aalto -säätiön ja valtion valmistelema UNESCOn maailmanperintöhanke toisi onnistuessaan Säynätsalon saarille kaksi uutta maailmanperintökohdetta: Aallon suunnittelemat Kunnantalo ja Muuratsalon Koetalo. Kunnantalosta voisi suotuisissa olosuhteissa muodostua sekä Aallon maailmanperintökohteiden että Pohjois-Päijänteen biosfäärialueen kiintopiste. Tässä Päijänteen maailmanperintösäätiö ja sen toiminta ovat kuin kotonaan.”

Toiminnanjohtaa Niko Nappu, PLUPS;

”Olemme onnekkaita, kun saimme toimistollemme uudet tilat Säynätsalosta, Pohjois-Päijänteeltä. Rakennus on arkkitehtonisesti merkittävä ja sitä onkin ehdotettu UNESCOn Maailmanperintöluetteloon. Kunnantalo listattiin elokuussa 2021 The New York Times -lehden artikkelissa maailman 25:n merkittävimmän toisen maailmansodan jälkeisen rakennuksen joukkoon. Elissa ja Alvar Aalto viettivät paljon aikaa Säynätsalossa ja he suunnittelivatkin Muuratsalon saarelle kesäasunnon, joka tunnetaan Muuratsalon koetalon nimellä. Säynätsaloon kannattaa tulla käymään jo pelkästään mahtavan luonnon vuoksi. Toki tulet myös vierailulle toimistollemme ja ihastelemaan Aallon arkkitehtuuria. Kunnantalo on aktiivisessa käytössä. Rakennuksessa toimii Säynätsalon lähikirjasto ja ihastuttava kahvila ja leipomo AaBakery.fi sekä vastuullinen matkailuyritys Säynätsalon kunnantalo / Tavolo Bianco, jolta voit tilata opastuksia ja majoitusta Aallon hengessä.

Tervetuloa ”Päijänteen Tahitille” ja juttelemaan suojeluasioista PLUPS:n toimistolle!

Säätiö toimii lahjoitusvaroin – otamme vastaan rahalahjoituksia, testamentteja, maa-alueita ja miksei myös kiinteistöjäkin. Lahjoitusvarat käytetään täysimääräisinä suojelualueiden hankintaan. Lue lisää toiminnastamme https://plups.fi

Uusi osoitteemme on:

Parviaisentie 9
40900 SÄYNÄTSALO

 

Lisätiedot:

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS
Niko Nappu
050 5116933
niko.nappu@plups.fi
plups.fi

Tavolo Bianco
Harri Taskinen
040 1971 091
harri.taskinen@tavolobianco.com
tavolobianco.com

Säynätsalon Kunnatalo (kuva: Juha Kolari).

Suojelukohteet

Saimi Korpelan muistometsä

Kesäkuussa 2022 PLUPSille lahjoitettiin reilun kolmen ja puolen hehtaarin suuruinen Ojala, metsä- ja maatila Sysmän Taipaleen kylästä.  Alue nimettiin Saimi Korpelan muistometsäksi.

Majuven metsä

PLUPS osti helmikuussa 2022 Hartolan Leppäkoskelta 14 hehtaarin metsäalueen, josta valtaosa on uhanalaiselle valkoselkätikalle soveliasta lehtimetsää. Alue nimettiin Majuven metsäksi.

Pirttivuoren metsä

Säätiö osti joulukuussa 2021 Sysmän Saarenkylästä, läheltä Päijännettä 40 hehtaarin jylhäkallioisen Pirttivuoren metsän.

Luvevuori

Pekka Louhivuoren perikunta lahjoitti säätiölle jylhänkomean Lumevuoren Haapasaaren länsipuolelta. Alue on puolen hehtaarin kokoinen ja luonnontilainen.

Pentti Linkolan muistometsä

PLUPS osti heinäkuussa 2021 yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa Pentti Linkolan muistometsän, Riuttasalon, Toivakasta läheltä Päijännettä.

Kauno Hopeasaaren muistometsä

Säätiö on ostanut joulukuussa 2020 yhdeksän hehtaarin metsätilan Korpilahden Rantuusta läheltä Päijännettä.

Pienet Verkkosaaret

Säätiö sai Pienet Verkkosaaret lahjoituksena kesäkuussa 2020. Saaret sijaitseva Korpilahdella Päijänteellä Kärkistensalmen länsipuolella.

Vehkosaari, Hollola

Säätiö osti maaliskuussa 2020 Vehkosaaren 64 hehtaarin metsäalueen Vesijärveltä.

Lehtosaari, Kuhmoinen

Säätiö osti hehtaarin kokoisen Lehtosaaren Kuhmoisista Päijänteeltä heinäkuussa 2019.

Isosuo, Hartola

PLUPS osti toukokuussa 2019 Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalta Isosuolta 116 hehtaarin alueen.

Petäjäsaari, Hartola

Säätiö osti 25 hehtaarin Petäjäsaaren metsätilan Rautavedeltä Hartolasta toukokuussa 2018.

Syvänsilmänvuori, Sysmä

Syvänsilmänvuoren 17 hehtaarin rantametsä Sysmän Virtaalta siirtyi helmikuussa 2016 säätiölle.

Haapakoskelon metsä, Sysmä

Säätiö hankki marraskuussa 2015 viiden hehtaarin kokoisen, runsaspuustoisen Haapakoskelon metsän Sysmän Virtaalta.

Uusisaari, Asikkala

Päijänteen Luonnonperintösäätiö osti joulukuussa 2014 suojeluun toisen saarialueen Asikkalan Urajärveltä.

Kuminansalo, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti joulukuussa 2014 Kuminansalon saaritilan pohjoiselta Päijänteeltä.

Korppinen, Asikkala

Säätiöön omistukseen siirtyi elokuussa 2014 Asikkalan Urajärvellä sijaitseva noin hehtaarin kokoinen Korppisen saari.

Pihlajasaaret, Kuhmoinen

Säätiö osti tammikuussa 2013 Kuhmoisista komean Pihlajasaarten alueen.

Koivumäen metsä, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti syyskuussa 2012 Jyväskylästä, Korpilahden Rutalahdelta noin 15,5 hehtaarin suuruisen Koivumäen metsätilan.