Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS ja Sääksisäätiö rakensivat yhteistyössä sääkselle tekopesän Sysmään. Pesä tehtiin alueelle, jossa sääksen tiedetään pesineen jo 1960-luvulta asti.
Sääksiparin viimeksi käyttämä ja sen itse rakentama pesä putosi myrskyssä.
Sääksen kanta Päijänteen alueella on nykyisin vakaa.
– Lintu on rohkeasti siirtymässä suurten vesialueiden takametsistä pesimään takaisin selkävesien saariin ja rantametsiin, Sääksisäätiön tekopesäohjelmasta vastaava Juhani Koivu sanoo.
Sääksen suojelua edistävä Sääksisäätiö on rakentanut Suomeen noin 500 tekopesää, joista kymmenkunta on rakennettu Itä- ja Etelä-Paijänteen alueelle.
Sääksi ottaa mielellään käyttöön sille tarjotun pesän. Pesäpuu on luonnonsuojelulailla rauhoitettu.
– Sääksi on tuttu näky Päijänteen lahdilla, se on yksi Päijänteen tunnuslinnuista. On luontevaa, että olemme mukana edistämässä sääksen pesintää, Päijänteen Luonnonperintösäätiön asiamies Marjo Kuisma sanoo.
Sääksi palaa huhtikuussa Päijänteen maisemiin talvehtimisalueeltaan Afrikasta.
Kuva: Sysmän Kuva, Jenna Rajavuori.
Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS:n jo ennestään suuri suojelualue Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalla Isosuolla laajeni noin 26 hehtaarilla. Isosuon itäosan kaksi määräalaa kasvattavat säätiön Isosuolta omistamien alueiden yhteispinta-alan noin 150 hehtaariin.
PLUPS on saanut lahjoituksena pienen saaren Kuhmoisista. Suomen luonnonsuojeluliitto Jämsän seutu ry. on lahjoittanut PLUPS:lle suojelutarkoituksiin pienen saarikiinteistön Kuhmoisten Rekisalon länsipuolelta. Saarue, niminen kiinteistö on säätiön kolmas suojelukohde Kuhmoisissa.
Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS hankki joulukuussa pienen, mutta sympaattisen suojelualueen Leivonmäen Savenahon kylästä.
PLUPS osti joulukuussa 2022 Sysmän Virtaalta runsaan 73 hehtaarin metsäalueen. Alue nimettiin Sammalsuonvuoren metsäksi.
Kesäkuussa 2022 PLUPSille lahjoitettiin reilun kolmen ja puolen hehtaarin suuruinen Ojala, metsä- ja maatila Sysmän Taipaleen kylästä. Alue nimettiin Saimi Korpelan muistometsäksi.
PLUPS osti helmikuussa 2022 Hartolan Leppäkoskelta 14 hehtaarin metsäalueen, josta valtaosa on uhanalaiselle valkoselkätikalle soveliasta lehtimetsää. Alue nimettiin Majuven metsäksi.
Säätiö osti joulukuussa 2021 Sysmän Saarenkylästä, läheltä Päijännettä 40 hehtaarin jylhäkallioisen Pirttivuoren metsän.
Pekka Louhivuoren perikunta lahjoitti säätiölle jylhänkomean Lumevuoren Haapasaaren länsipuolelta. Alue on puolen hehtaarin kokoinen ja luonnontilainen.
PLUPS osti heinäkuussa 2021 yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa Pentti Linkolan muistometsän, Riuttasalon, Toivakasta läheltä Päijännettä.
Säätiö on ostanut joulukuussa 2020 yhdeksän hehtaarin metsätilan Korpilahden Rantuusta läheltä Päijännettä.
Säätiö sai Pienet Verkkosaaret lahjoituksena kesäkuussa 2020. Saaret sijaitseva Korpilahdella Päijänteellä Kärkistensalmen länsipuolella.
Säätiö osti maaliskuussa 2020 Vehkosaaren 64 hehtaarin metsäalueen Vesijärveltä.
Säätiö osti hehtaarin kokoisen Lehtosaaren Kuhmoisista Päijänteeltä heinäkuussa 2019.
PLUPS osti toukokuussa 2019 Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalta Isosuolta 116 hehtaarin alueen.
Säätiö osti 25 hehtaarin Petäjäsaaren metsätilan Rautavedeltä Hartolasta toukokuussa 2018.
Syvänsilmänvuoren 17 hehtaarin rantametsä Sysmän Virtaalta siirtyi helmikuussa 2016 säätiölle.
Säätiö hankki marraskuussa 2015 viiden hehtaarin kokoisen, runsaspuustoisen Haapakoskelon metsän Sysmän Virtaalta.
Päijänteen Luonnonperintösäätiö osti joulukuussa 2014 suojeluun toisen saarialueen Asikkalan Urajärveltä.
Säätiö osti joulukuussa 2014 Kuminansalon saaritilan pohjoiselta Päijänteeltä.
Säätiöön omistukseen siirtyi elokuussa 2014 Asikkalan Urajärvellä sijaitseva noin hehtaarin kokoinen Korppisen saari.
Säätiö osti tammikuussa 2013 Kuhmoisista komean Pihlajasaarten alueen.
Säätiö osti syyskuussa 2012 Jyväskylästä, Korpilahden Rutalahdelta noin 15,5 hehtaarin suuruisen Koivumäen metsätilan.