Paremman luonnon puolesta säätiön  - vihreä logo

Historia


Juuria menneessä, siemeniä tulevaan. Säätiön juuret ulottuvat lähes 20 vuoden taakse, kun Päijätsalon Osuuskunta perusti säätiön suojellakseen Suomen luonnon monimuotoisuutta. 

Taustaa

Säätiön juuret ulottuvat lähes 20 vuoden taakse, kun 2008 sysmäläinen Päijätsalon Osuuskunta, joka koostuu alueen vapaa-ajan asukkaista, perusti säätiön suojellakseen Suomen luonnon monimuotoisuutta. 

Alkuun Plupsin visio keskittyi Päijänteen rantoihin ja saariin, joista haluttiin tehdä kestäviä retkeilykohteita.

Vuosien myötä toiminnan fokus laajeni, kun Päijänteen ranta-alueiden suojelu osoittautui haastavaksi; näitä alueita oli vaikea hankkia, koska kaavoitus oli nostanut hinnat korkeiksi ja toisaalta alueiden tarjonta oli vähäistä. Visio laajeni käsittämään metsiä ja valuma-alueiden merkitystä ekologisina kokonaisuuksina, joista kehittyi toimintamme ydin. Nykyisin toimimme saarien, metsien että soiden puolesta, ennallistamme ja suojelemme näitä elintärkeitä ekosysteemejä, joiden kautta vaikutamme suoraan sekä hiilinielujen syntyyn että luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Samalla tarjoamme metsän- ja maanomistajille vaihtoehtoja hakkuille, ja retkeilijöille mahdollisuuksia kehittää luontosuhdettaan ainutalaatuisten elämysten kautta. 

Tavoitteenamme on voimakas ja ripeä kasvu. Suojelupinta-alaa tarvitaan nopeasti lisää suomalaisen luonnon hätätilan pysäyttämiseksi. Toimimme suojelutyössä joustavasti ja ketterästi. Löydämme ratkaisuja, jotka ovat hyviä kaikille.

Tavoitteenamme on ripeä ja suuri kasvu. Suojelupinta-alaa tarvitaan nopeasti lisää suomalaisen luonnon hätätilan pysäyttämiseksi. Toimimme suojelutyössä joustavasti ja ketterästi. Löydämme ratkaisuja, jotka ovat hyviä kaikille.

Tarinamme

2025

Paremman Luonnon Puolesta -Säätiö:n logo. Kurkistuslintu vasemmalla ja säätiön nimi oikealla.

Säätiön brändiuudistus

Säätiö päätti muuttaa nimensä Paremman Luonnon Puolesta -Säätiöksi. Tavoitteeksi asetettiin voimakas ja ripeä kasvu. Suojelupinta-alaa tarvitaan nopeasti lisää suomalaisen luonnon hätätilan pysäyttämiseksi. Toimimme suojelutyössä joustavasti ja ketterästi – olemme kaikille suomalaisille tapa osallistua vapaaehtoiseen luonnon hyväksi tehtävään konkreettiseen työhön.

2021-2024

Säätiön tunnettuus kasvaa ja suojelualueiden määrä ylittää 555 hehtaaria

PLUPS oli yksi Partioaitan 2023 Ympäristöbonuskohteista. Säätiö otti aktiivisen roolin ennallistamistoimissa ja oli mukana useissa maakunnallisissa eri verkostojen seurantaryhmissä. Hartolan Isosuon ensimmäisen vaiheen ennallistaminen käynnistyi ja saatiin toteutettua 2024. Vehkosaaressa suoritetaan laaja  luonnonhoitohanke. Aktiivinen ote ja verkostoituminen näkyi lahjoitusten ja testamenttien määrässä.

2021

Säätiölle palkattiin kokopäiväinen toiminnanjohtaja

Säätiölle palkattiin kokopäiväinen toiminnanjohtaja. PLUPS aloitti laajan ja pitkäkestoisen suojelukampanjan Puulalla yhdessä elokuvaohjaaja- ja -tuottaja Marko Röhrin kanssa. Vuonna 2021 suojeluun saatiin myös suuri hehtaarimäärä alueita.

2019-2020

Hartolan Isosuon laaja suojelukokonaisuus alulle

Hartolan Isosuon ympärille alettiin rakentaa laajaa suojelukokonaisuutta. Hollolasta hankittiin Vehkosaari, josta saatiin linnustollisesti merkittävä ja  iso suojelukohde.

2015

Säätiö  hankki  runsaspuustoisen Haapakoskelon metsän Sysmän Virtaalta

Säätiö  hankki  marraskuussa  2015 viiden hehtaarin kokoisen, runsaspuustoisen Haapakoskelon metsän Sysmän Virtaalta ja alkoi järjestelmällisesti kehittämään laajempaa suojelualuekokonaisuutta tälle alueelle. Kokonaisuuteen kuuluu nykyään Haapakoskelon metsän lisäksi Syvänsilmänvuori, Pirttivuori ja Sammalsuonvuoren metsä.

2014

Säätiö  osti Kuminansalon saaritilan

Säätiö  osti joulukuussa 2014 Kuminansalon saaritilan pohjoiselta Päijänteeltä. 26 hehtaarin Kuminansalo sijaitsee komeassa Kuminan saaressa Korpilahdella Jyväskylässä. Kuminansalossa on rakentamatonta rantaa itä- ja länsipuolella yhteensä noin kilometrin verran.

2012

Säätiölle palkattiin osa-aikainen asiamies

Asiamies toimi säätiön osa-aikaisena asiamiehenä noin kymmenen vuoden ajan.

2008

Päijätsalon osuuskuntakokous päätti lahjoittaa puolet varoistaan luonnonsuojelutyöhön

Päijätsalon osuuskuntakokous päätti yksimielisesti lahjoittaa puolet varoistaan luonnonsuojelutyöhön sitä varten  perustetulle Päijänteen Luonnonperintösäätiölle tarkoituksenaan jatkaa Päijätsalon Osuuskunnan työtä luontoarvoja vaalimalla ja toimia Päijänteen kansallispuiston tukena yksityisenä ja itsenäisenä toimijana.

2001

Päijätsalon luonnonsuojelualue siirtyi osaksi kansallispuistoa

Päijätsalon luonnonsuojelualue siirtyi heinäkuussa 2001 osaksi kansallispuistoa ja alueen polkujen ja rakennelmien kunnossapitovastuu siirtyi Metsähallitukselle.

1985

Ympäristöministeriön päätöksellä muodostettiin Päijätsalon luonnonsuojelualue

Osuuskunnan myötävaikutuksella 20 hehtaarin alueesta muodostettiin vuonna 1985 ympäristöministeriön päätöksellä Päijätsalon luonnonsuojelualue määräyksineen. Saamallaan korvauksella osuuskunta teetätti alueen käyttöperiaatteista suunnitelman, luontopolkuverkoston, virkistysreitin opasteineen ja luontotauluineen, retkisataman ja tulentekopaikat

1912

Tarina alkaa

Päijätsalon Osuuskunta oli saanut perustamisvuonna 1912 lahjoituksena senaattori Onni Schildtiltä 30 hehtaarin kokoisen alueen Päijätsalosta. Alue käsitti saaren korkeimman kohdan, jossa oli 16 metrinen näkötorni. Osuuskunta hoiti lahjoitusmaataan sääntöjen mukaisesti antaen alueeseen kuuluvan aarnimetsän kasvaa koskemattomana sekä kunnostaen ulkoilupolkuja ja näkötornia.