Paremman luonnon puolesta säätiön  - vihreä logo

Isosuo, itäosan laajennus

Päijät-Häme

Hartola

Säätiön jo ennestään suuri suojelualue Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalla Isosuolla laajeni noin 26 hehtaarilla. PLUPS hankki keväällä 2024 Isosuon itäosasta kaksi määräalaa, jotka kasvattavat säätiön Isosuolta omistamien alueiden yhteispinta-alan noin 150 hehtaariin.

Isosuon länsiosan kiinteistöt rauhoitettiin luonnonsuojelulain nojalla 2022. Rauhoitettu ala (55,3 ha) saatiin silloin osaksi valtakunnallista Luontolahja-kampanjaa.

Isosuo on valtaosin luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen keidassuo. Suo on maisemallisesti ehyt lukuun ottamatta luoteisosan turvetuotantoaluetta. Suota reunustavat rämeet, mutta sen keskiosissa on avoimia neva-alueita ja harvempaa pientä kituliasta mäntyä kasvavaa nevarämettä.

Isosuo on Etelä-Suomen laajimpia soita, jotka ovat jääneet valtakunnallisen soidensuojeluohjelman ulkopuolelle. Se on Päijät-Hämeen merkittävin lintusuo, tärkeä pesimäalue ja lintujen muutonaikainen levähdyspaikka. Alueella pesii muun kapustarinta ja liro. Muuttoaikoina Isosuolta on tavattu muun muassa jänkäkurppa, heinäkurppa ja ampuhaukka. Kohde on maakunnallisesti tärkeä kurkien kerääntymisalue, jonne kurjet kokoontuvat erityisesti yöpymään paikan rauhallisuuden vuoksi. Isosuo on myös uhanalaisiin perhosiin kuuluvan rämekarvajalan pohjoisimpia ja merkittävimpiä esiintymiä Suomessa.

PLUPS hankki keväällä 2024 Isosuon Itäosasta kaksi määräalaa, joiden yhteispinta-ala on noin 26 hehtaaria. Toiminnanjohtaja Niko Nappu kuvailee uusia suojeluun hankittuja alueita: ”nyt hankitut alueet laajentavat upealla tavalla suojelualuettamme Isosuolla. Määräalat laajentavat säätiön jo omistamaa aluetta merkittävällä tavalla suon itäreunalla. Suuri osa nyt ostetusta alueesta pitää sisällään melko avointa suota ja suon reunan turvemetsää. Alue pitää sisällään myös noin seitsemän hehtaaria peltoa.

Isosuon tunnelmia ja alueella tavattavia lajeja

Aukeaa suomaisemaa Hartolan Isosuolla (kuva: Niko Nappu).

Aukeaa maisemaa Hartolan Isosuolla (kuva: Niko Nappu).

Rahkasammalta. Kuva: Niko Nappu.

Rahkasammalet tuottavat hapettomissa olosuhteissa maatuessaan turvetta suolle. Suomessa tavataan 54 eri lajia, joilla jokaisella on omat vaatimuksensa (kuva: Niko Nappu).

Rämekarvajalka (Gynaephora selenitica)

Rämekarvajalka (Gynaephora selenitica)

Rämekarvajalan toukka. Laji elää nimensä mukaisesti harvaa ja kituliasta männikköä kasvavilla rämeillä (kuva: Matti O. Hietanen).

Rahkasammalia (Sphagnum sp.).

Rahkasammalia (Sphagnum sp.).

Rahkasammalet tuottavat hapettomissa olosuhteissa maatuessaan turvetta suolle. Suomessa tavataan 54 eri lajia, joilla jokaisella on omat vaatimuksensa

Kohteen tukijoita

  • Partioaitta – Nyt hankittujen määräalojen ostamiseen käytettiin merkittävältä osin Partioaitan Ympäristöbonus -lahjoitusvaroja (10 000 €). PLUPS:n ”Suo elämä suolle” -hanke oli vuonna 2023 Partioaitan Ympäristöbonuskohde.
  • Keski-Suomen Elokuvakeskus – PLUPS tuotti yhteistyössä Keski-Suomen Elokuvakeskuksen kanssa ”Luontosukellus 2023” -luontoelokuvafestivaalin joulukuussa 2023. Merkittävä määrä (n. 6500 €) tähän kohteeseen kohdennetuista lahjoituksista tehtiin säätiölle elokuvafestivaalin aikana. Elokuvakeskus lahjoitti itse varoja Isosuon määräalojen hankintaan 1067 €.
Puula vesistössä ja kuusikoista muodostuvat saaret hohkaavat iltapäivän valossa. Valokuvaajana toimii Teemu Saloriutta

Maanomistaja

Liity kasvavaan luonnonystävien joukkoon, joka on tehnyt konkreettisen teon paremman tulevaisuuden puolesta.