Paremman luonnon puolesta säätiön  - vihreä logo

Isosuo

Päijät-Häme

Hartola

PLUPS osti toukokuussa 2019 Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalta Isosuolta 116 hehtaarin alueen. Syyskuussa 2020 säätiö osti alueen koilliosasta noin seisemän hehtaarin varputurvekankaan liitettäväksi suojelualueeseen.

Merkittävä osa Isosuon jäljellä olevasta luonnontilaisen kaltaisesta keidassuosta siirtyi säätiön omistukseen. Alueeseen kuuluu myös metsälain suojelema luonnontilainen metsäsaareke.

Säätiön hankkima alue koostuu useammasta kiinteistöstä, joiden yhteispinta-ala on noin 124 hehtaaria. Isosuon länsiosan kiinteistöt rauhoitettiin luonnonsuojelulain nojalla 2022. Rauhoitettu ala (55,3 ha) saatiin osaksi valtakunnallista Luontolahja-kampanjaa.

Suoyhdistymätyypiltään Isosuo on viettokeidas, joka on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa luokiteltu vaarantuneeksi.

Isosuo on Etelä-Suomen laajimpia soita, jotka ovat jääneet suojeluverkoston ulkopuolelle. Se on Päijät-Hämeen merkittävin lintusuo, tärkeä pesimäalue ja lintujen muutonaikainen levähdyspaikka.

Alueella pesii muun kapustarinta ja liro. Muuttoaikoina Isosuolta on tavattu muun muassa jänkäkurppa, heinäkurppa ja ampuhaukka.

Isosuo on uhanalaisiin perhosiin kuuluvan rämekarvajalan pohjoisimpia ja merkittävimpiä esiintymiä Suomessa.

PLUPS osti alueen Vapolta, joka ei saanut ympäristölupaa vuonna 2011 turvetuotannon aloittamiselle alueella.

Isosuon käytöstä kiisteltiin vuosia. Monet paikalliset asukkaat ja toimijat ovat olleet Isosuon alueiden säilyttämisen kannalla.

Suon luoteisosassa toimii vielä joitakin vuosia vanha turvetuotantoalue.

Säätiön tavoitteena on Isosuon suojelualueen laajentaminen ja alueen osittainen ennallistaminen. Ennallistamisella olisi positiivisia vaikutuksia myös Jääsjärveen ja Tainionvirtaan sekä sen alapuolisten vesistöjen veden laatuun ravinnepäästöjen vähenemisen myötä.

Isosuon alueella on liikkuu karhuja. Myös majavia patoineen on havaittu lähistöllä.

Isosuon lajeja

Rämekarvajalka Isosuolla. Kuva: Matti O. Hietanen.

Rämekarvajalan toukka. Laji elää nimensä mukaisesti harvaa ja kituliasta männikköä kasvavilla rämeillä (kuva: Matti O. Hietanen).

Rahkasammalta. Kuva: Niko Nappu.

Rahkasammalet tuottavat hapettomissa olosuhteissa maatuessaan turvetta suolle. Suomessa tavataan 54 eri lajia, joilla jokaisella on omat vaatimuksensa (kuva: Niko Nappu).

Majava on ekosysteemi-insinööri

Majava on ekosysteemi-insinööri, jonka läsnäolo parantaa ekosysteemin monimuotoisuutta monella tavalla. "Tunnit kuluvat ja aika matelee. Kuuluu korpin korahtelua ja palokärjen kaihoisa keloon jännittynyt rummutus. Perhosiakin on vatsassa, mutta ne ovat vatsanpohjassa. Yhteyden tuntee, kaverukset [Niko, Pepe ja Paula] nauttivat olostaan hämäläisen vanhan metsän suojassa, pienen majavan patoaman lamme rannalla. Kuuluu molskahdus ja veden pinta väreilee kekopesän edessä. Alkaa siis tapahtua…" Majavat ovat mielenkiintoisia ja jännittäviä eläimiä. Pohjoisen pallonpuoliskon suurin jyrsijä on tunnettu insinöörintaidoistaan Onhan se ihmeellistä, kun luonnon luoma arkkitehti pystyy synnyttämään järviä, kaatamaan jättimäisiä puita ja kaivamaan syviä kanavia omaan elinpiiriinsä. Majavien touhut synnyttävät paljon uutta myös muille eläimille ja kasvillisuudelle; sorsanpoikasetkin voivat paksummin majavien mailla. Isosuon lähistöllä olemme tehneet havaintoja majavista pesineen, ja kuten majavat konsanaan on säätiö ennallistanut suota patoamalla ojia.

Puula vesistössä ja kuusikoista muodostuvat saaret hohkaavat iltapäivän valossa. Valokuvaajana toimii Teemu Saloriutta

Maanomistaja

Liity kasvavaan luonnonystävien joukkoon, joka on tehnyt konkreettisen teon paremman tulevaisuuden puolesta.