PLUPS osti toukokuussa 2019 Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalta Isosuolta 116 hehtaarin alueen. Syyskuussa 2020 säätiö osti alueen koilliosasta noin seisemän hehtaarin varputurvekankaan liitettäväksi suojelualueeseen.
Merkittävä osa Isosuon jäljellä olevasta luonnontilaisen kaltaisesta keidassuosta siirtyi säätiön omistukseen. Alueeseen kuuluu myös metsälain suojelema luonnontilainen metsäsaareke.
Säätiön hankkima alue koostuu useammasta kiinteistöstä, joiden yhteispinta-ala on noin 124 hehtaaria. Isosuon länsiosan kiinteistöt rauhoitettiin luonnonsuojelulain nojalla 2022. Rauhoitettu ala (55,3 ha) saatiin osaksi valtakunnallista Luontolahja-kampanjaa.
Suoyhdistymätyypiltään Isosuo on viettokeidas, joka on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa luokiteltu vaarantuneeksi.
Isosuo on Etelä-Suomen laajimpia soita, jotka ovat jääneet suojeluverkoston ulkopuolelle. Se on Päijät-Hämeen merkittävin lintusuo, tärkeä pesimäalue ja lintujen muutonaikainen levähdyspaikka.
Alueella pesii muun kapustarinta ja liro. Muuttoaikoina Isosuolta on tavattu muun muassa jänkäkurppa, heinäkurppa ja ampuhaukka.
Isosuo on uhanalaisiin perhosiin kuuluvan rämekarvajalan pohjoisimpia ja merkittävimpiä esiintymiä Suomessa.
PLUPS osti alueen Vapolta, joka ei saanut ympäristölupaa vuonna 2011 turvetuotannon aloittamiselle alueella.
Isosuon käytöstä kiisteltiin vuosia. Monet paikalliset asukkaat ja toimijat ovat olleet Isosuon alueiden säilyttämisen kannalla.
Suon luoteisosassa toimii vielä joitakin vuosia vanha turvetuotantoalue.
Säätiön tavoitteena on Isosuon suojelualueen laajentaminen ja alueen osittainen ennallistaminen. Ennallistamisella olisi positiivisia vaikutuksia myös Jääsjärveen ja Tainionvirtaan sekä sen alapuolisten vesistöjen veden laatuun ravinnepäästöjen vähenemisen myötä.
Isosuon alueella on liikkuu karhuja. Myös majavia patoineen on havaittu lähistöllä.
