PLUPS osti joulukuussa 2020 yhdeksän hehtaarin metsätilan Korpilahden Rantuusta läheltä Päijännettä. Alue on pääosin uhanalaiselle valkoselkätikalle soveltuvaa lehtimetsää. Lähistöllä on useita muita suojelualueita.
Metsä on osittain lehtoa ja siellä kasvaa runsaasti sinivuokkoa, kieloa ja kevätlinnunhernettä. Metsätilan länsireunalla virtaa luonnontilainen puro.
Metsä on nimetty Sysmässä asuneen Kauno Hopeasaaren muistometsäksi.
Hopeasaaren tytär Virpi Hopeasaari myi alueen suojeluun säätiölle ja halusi näin kunnioittaa edesmenneen isänsä elämäntyötä ja asennetta luonnon monimuotoisuutta syvästi rakastaneena metsänomistajana.
Kauno Hopeasaari oli yksi niistä uranuurtajista, jotka 1970- ja 80-luvuilla pyrkivät hoitamaan metsiään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä välttäen avohakkuita, ja jotka sen vuoksi joutuivat metsäviranomaisten silmätikuiksi.
Etelä-Savossa sijaitsevalla rantametsällä metsäviranomaiset syyttivät vääristetyin tiedoin Hopeasaarta metsänsä hävittämisestä. Hänet tuomittiin menettämään hallintaoikeus metsäänsä, jonka jälkeen metsäviranomaiset avohakkasivat elinvoimaisen metsän hävittäen sen hyvässä kasvussa ollutta luontaista taimikkoa myöten. Hopeasaari ei koskaan saanut oikeutta metsäviranomaisten taholta kokemalleen vääryydelle.
Vasta vuonna 2008 asia eteni uudelle tasolle, kun Päijänteen Luonnonperintösäätiön hallituksessa toiminut Timo Kujala jätti suomalaisia metsäorganisaatioita ja niiden kaksinaisroolia koskevan kantelun EU:n komissiolle Hopeasaaren tapaus yhtenä esimerkkinään. Kantelu johti Suomen metsälain uudistukseen vuonna 2014.
Jatkuva kasvatus, mistä ennen rangaistiin, on nykyään laajan ja koko ajan kasvavan metsänomistajajoukon suosima menetelmä, jolla metsien hiilinielu vahvistuu ja myös luonnon monimuotoisuus tulee huomioiduksi.
Kauno Hopeasaari on aikaansa edellä, toimien viisaammin kuin metsänviranomaiset.
