Paremman luonnon puolesta säätiön  - vihreä logo

Majuven metsä

Päijät-Häme

Hartola

PLUPS osti helmikuussa 2022 Hartolan Leppäkoskelta 14 hehtaarin metsäalueen, josta valtaosa on uhanalaiselle valkoselkätikalle soveliasta lehtimetsää. Alueella kasvaa iäkkäitä hies- ja rauduskoivuja, järeitä haapoja ja rannoilla tervaleppää. Alueella on myös rämettä. Metsä rajautuu Leppälahden Majuvenlahden rantaan. Leppälahti on hyvä lintujärvi, jolla pesii muun muassa laulujoutsen, kaulushaikara ja eri lokkilajeja. Yleiskaavassa Majuven metsän rannoilla on luo-merkintä. joka tarkoittaa luonnonmonimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta. Alueen luonnonarvot ovat olleet tiedossa jo pitkään.

Osa Majuven metsän rannasta on kivikkoista ja vaikeakulkuista.

Majuven suojelumerkitystä lisää se, että vain parinsadan metrin päässä alkaa laaja valtiolle siirtynyt valkoselkätikan suojelualue. Majuven metsä sijaitsee keskeisellä paikalla Hartolan vanhojen lehtimetsien suojelualueverkostostoa.

Metsässä ja rannoilla saata nähdä käärmeitä

Koko maapallon ehkä väärinymmärretyin asukki on käärme. Pelkoon on monia syitä, ja yksi suurimmista syistä on tiedon puute. Videolla näet kyyn ja rantakäärmeen (vanhalta nimeltään tarhakäärme). Rantakäärme on myrkytön matelija ja kookkain Suomen kolmesta käärmelajista. Kaksi muuta ovat kyy ja Ahvenanmaalla tavattava myrkytön kangaskäärme. Rantakäärmeen ruokavalioon kuuluvat kalat, sammakot, sisiliskot, manterit ja harvoin myös linnunpoikaset. Häirittynä käärme oksentaa vastaniellyn saaliinsa. Ihmiselle ja kotieläimille ei nappisilmäisestä matelijasta ole mitään vaaraa. Ahdistettuna rantakäärme lähtee pakenemaan. Jos se ei onnistu, rantakäärme sihisee, kiertyy kerälle, paisuttaa itseään ja tekee päällään hyökkäyseleitä. Suun se pitää kuitenkin kiinni. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji. Se on samalla Euroopan yleisin matelija ja samalla Suomen ainoa myrkyllinen käärmelaji. Kyyn ravintoa ovat liskot, rantakäärmeet, sammakot, myyrät ja harvoin vesilintujen poikaset. Kyy on reviirieläin, mutta sen reviiri ei ole kovin laaja. Kyy liikkuu rauhallisesti ja pakenee vasta kun ihminen on liian lähellä. Kyytä ja rantakäärmettä voi olla joskus vaikea erottaa toisistaan. Molempien väritys vaihtelee suuresti. Rantakäärmeellä on useimmiten keltaiset, oranssit tai valkeat laikut niskassa, mutta joskus vasta pään alueen muut yksityiskohdat kertovat lajin oikeaksi.

Majuven metsän lintuja

Pohjantikka

Pohjantikka

Pohjantikka (Picoides tridactylus) on kolmivarpainen käpytikkaa pienempi lintu, jolla on laaja reviiri. Kuva: Pepe Forsberg.

Palokärki

Palokärki

Palokärki (Dryocopus martius) kolossaan kelopuussa. Kuuntele videolta palokärjen jännittävä huuto.

  • Nimetön lahjoittaja – kohde hankittiin nimettömänä pysyvän lahjoittajan turvin.
Puula vesistössä ja kuusikoista muodostuvat saaret hohkaavat iltapäivän valossa. Valokuvaajana toimii Teemu Saloriutta

Maanomistaja

Liity kasvavaan luonnonystävien joukkoon, joka on tehnyt konkreettisen teon paremman tulevaisuuden puolesta.