Paremman luonnon puolesta säätiön  - vihreä logo

Pentti Linkolan Muistometsä

Keski-Suomi

Toivakka

PLUPS osti heinäkuussa 2021 yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa Pentti Linkolan muistometsän, Riuttasalon, Toivakasta läheltä Päijännettä.  PLUPS halusi olla mukana kunnioittamassa vuonna 2020 poisnukkuneen Luonnonperintösäätiön puheenjohtajan muistoa.

Päijänteen ympäristö oli Linkolalle tuttua lintujen tarkkailun, kalastuksen ja luonnonseurannan aarreaittana. Hän teki lintujen rengastusmatkoja myös Päijänteen itäpuolisille alueille. On mahdollista, että Linkola on samoillut myös Riuttasalon metsissä.

Säätiöt ovat aiemmin miettineet resurssien yhdistämistä ja sopivan metsäalueen yhteishankintaa. Riuttasalo soveltui säätiöiden tavoitteisiin hyvin.

Muistometsän koko on runsaat 40 hehtaaria. Paikka on vaikuttava monimuotoisuudellaan. Maisemassa on korkeuseroja, ja Loppasenvuoren jyrkkä rinne on upea sammalpeitteisine maapuineen, keloineen ja  vanhoista metsäpaloista muistuttavine palokoroineen.  Vuoren laelta aukeaa näkymä alueen peitteisiin metsiin. Vuoren suojista löytyy myös luolia ja louhikkoja.

Alueen keskiössä on tummavetinen metsälampi, jonka rannalla tavoittaa hyvin erämaan hiljaisen tunnelman. Lammenrantaa reunustavat muun muassa raate, suovehka ja suopursu, kilpikaaranmännyt ja tervalepät. Lammelta lähtevän metsäpuron ympäristössä kasvaa paljon sanikkaita.

Muistometsässä on runsaasti vanhoja kuusia, myös mäntyä, koivua on paljon ja tuhansille eliölajeille tärkeää lahopuuta. Hämyinen metsä tarjoaa kodin monella harvinaiselle eliölajille, kuten pikkusiepolle, idänuunilinnulle, metsolle ja liito-oravalle. Metsässä voi onnistua kesäkuussa kuulemaan kauempaa kantautuvaa kehrääjän mystistä laulua.

Riuttasalo rajautuu idässä jo olemassa olevaan luonnonsuojelualueeseen, mikä tuo lisäarvoa  muistometsälle. Lähellä sijaitsee myös Leivonmäen kansallispuisto ja muita suojelukohteita.

Linkolan metsässä sielu lepää

Tämän vanhan kannon vieressä voi hiljaisuudessa toivoa vanhojen metsien säilyvän. Kuva: Niko Nappu.

Tämän kuusen juuret tunkeutuvat äiti maan syliin sanoen: "ehdin jo ottaa tukevan otteen. Onneksi metsäni suojeltiin". Kuva: Niko Nappu.

Alueella tavattuja eläimiä

Karhu, kontio, mesikämmen, otso – karhulla on monta nimeä. Karhu on Suomen kansalliseläin. Karhu elää useimmiten yksin ja liikkuu hämärän aikaan. Urokset ovat naaraita kookkaampia, ja suurimmat luonnossa elävät yksilöt voivat painaa yli 300 kiloa. Karhu nukkuu noin puolet vuodesta talviunta. Ahma (Gulo gulo), joka tunnetaan myös nimillä osma, osmo, kätkä(pohjoissaamen kielestä geatki) ja kamppi, on Euroopan suurin näätäeläin, hieman mäyrää suurempi. Suomessa siirtoistutettiin vuosina 1979–1998 kaikkiaan 16 ahmaa poronhoitoalueelta pääasiassa Keski- ja Länsi-Suomeen. Molemmista nisäkkäistä on havaintoja suojelualueillamme. Turvaa näiden karvaturrien elämä ja lahjoita niille metsiä asuttavaksi.

Puula vesistössä ja kuusikoista muodostuvat saaret hohkaavat iltapäivän valossa. Valokuvaajana toimii Teemu Saloriutta

Maanomistaja

Liity kasvavaan luonnonystävien joukkoon, joka on tehnyt konkreettisen teon paremman tulevaisuuden puolesta.