Paremman luonnon puolesta säätiön  - vihreä logo

Petäjäsaari

Päijät-Häme

Hartola

Säätiö osti 25 hehtaarin Petäjäsaaren metsätilan Rautavedeltä Hartolasta toukokuussa 2018.

Tilaan kuuluu runsas kaksi kilometriä rakentamatonta rantaviivaa, jolle on kaavoitettu neljä rakennuspaikkaa. Säätiön omistuksessa rannat säilyvät luonnontilaisina suojelu- ja retkeilykohteina.

Metsätilalla kasvaa yli satavuotiaita mäntyjä. Alueesta noin puolet on lehtipuuvaltaista metsää, jossa kasvaa erittäin runsaasti luonnon monimuotoisuudelle tärkeää haapaa

Petäjäsaaren läheisyydessä sijaitsee useita uhanalaisen valkoselkätikan suojelukohteita. Hartola onkin valkoselkätikan merkittävä esiintymisalue Päijät-Hämeessä. Säätiö pyrkii omalta osaltaan lisäämään valkoselkätikalle ja muille haapaa tarvitseville eliölajeille sopivia elinympäristöjä.

Petäjäsaaren kauppa oli merkittävä myös siksi, että alueelle oli tehty hakkuusopimus, joka purettiin, sillä maanomistaja halusi suojella alueen säätiön avustuksella. Joissakin Rautaveden saarissa jatkuivat UPM:n hakkuut toukokuussa – lintujen pesimäaikaan – 2018, mutta Petäjäsaari onneksi saatiin suojelun piiriin.

UPM ehti kuitenkin raivata nuorta lehtipuuta Petäjäsaaresta, joten maasto on varsin haasteellista kulkea.Kapeita puunrunkoja ”risukkoa” on runsaasti maassa. Ajan myötä ne lahoavat tikkojen ja monen muun eliölajin hyödyksi.

Petäjäsaaren linnustoon kuuluvat mm. sirittäjä, lehtokerttu ja puukiipijä. Alueella kasvaa lehtokasvillisuutta, kuten lehtokuusama, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Saaresta on löydetty myös harvinaista kaiheorvokkia.

Petäjäsaaren kauppaan käytettiin Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanjaan saatuja lahjoituksia.

Petäjäsaaressa laidunsa karja 1960-luvulla. Saareen kuljettiin lautalla lampaita tai nautoja. Kuva: Viljo Eloranta.
Petäjäsaaressa laidunsa karja 1960-luvulla. Saareen kuljettiin lautalla lampaita tai nautoja (kuva: Viljo Eloranta).

Petäjäsaari (kuva: Markku Kaloniemi).

Rantojen rauhaa (kuva: Marjo Kuisma).

Petäjäsaari (kuva: Markku Kaloniemi).

Saaren hakkuut saatiin estettyä ja kohde suojeltua (kuva: Marjo Kuisma).

Rantojen ja soiden lintuja

Tällä videolla näet rantojen ja soiden lintuja. Monien kahlaajien tilanne on hälyttävä. Otetaan esimerkiksi suokukko. Suokukkojen kanta on kutistunut vaivaiseen kolmeen prosenttiin siitä, mitä se oli vielä 1980-luvun alussa. Suomessa pesii koko Euroopan unionin suokukkokannasta noin neljännes, mutta nykyään suokukko on luokiteltu myös meillä äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Suokukon lisäksi monien muidenkin suolintujen kannat ovat maassamme hälyttävästi taantuneet. Lintujen elintilaa on kaventanut luonnontilaisten soiden ojitukset. Hartolan Isosuon suojelualueellamme on nähty suokukkoja. Toivottavasti suolla 2024 toteuttamamme ennallistamistoimet saavat suon houkuttelevammaksi linnuille. Auta soita säilymään tekemällä lahjoitus – ala paremman luonnon puolustajaksi!

Puula vesistössä ja kuusikoista muodostuvat saaret hohkaavat iltapäivän valossa. Valokuvaajana toimii Teemu Saloriutta

Maanomistaja

Liity kasvavaan luonnonystävien joukkoon, joka on tehnyt konkreettisen teon paremman tulevaisuuden puolesta.