Paremman luonnon puolesta säätiön  - vihreä logo

Pirttivuoren metsä

Päijät-Häme

Sysmä

Säätiö osti joulukuussa 2021 Sysmän Saarenkylästä, läheltä Päijännettä, 40 hehtaarin jylhäkallioisen Pirttivuoren metsän. Valtaosin luonnontilaisessa metsässä kasvaa näyttäviä vanhoja kuusia ja kilpikaarnamäntyjä sekä myös järeitä haapoja ja koivuja. Puusto on yleisesti yli 100-vuotiasta. Luonnon monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta on paikoin runsaastikin. Lintulajeista alueella pesivät muun muassa uhanalaiset töyhtö- ja hömötiainen.

Pirttivuoren alueeseen kuuluu myös vanha niitty, jossa laiduntavat läheisen maatilallisen itäsuomenkarja eli kyytöt.

Alueen eteläpuolen kallioalueella kulkee opastettu, meditatiivinen luontopolku. Metsän säätiölle myynyt maanomistaja, Lea Koskelo, kehitti luontopolun ajatuksella, että siellä kulkijat voivat pysähtyä ja hiljentyä kuuntelemaan itseään ja ympäristöään.

Luontopolkureitti on alle kilometrin pituinen.  Polku kulkee jyrkän kalliorinteen kautta mäen laelle viihtyisään kangasmetsään, laskeutuen sieltä tiheämpään metsikköön, kiertäen pienelle suoalueelle ja vanhaan sammaleiseen kuusikkoon ja sieltä takaisin kallioalueelle ja jyrkännettä alas.

Luontopolulla

"Haluaisin nähdä unieni toteutuvan ja vanhojen metsien suojelun mahdollistuvan.

Pirttivuoren luontopolun kyltti "Äitimaan juuret". Kuva: Niko Nappu.

Pirttivuoren luontopolun kyltti "Äitimaan juuret".

Alueella liikkuu hirviä

Hirvi, se isompi nisäkäs. Hirvet ovat eläimiä, joita jopa hevoset pelkäävät. Ja syytä onkin, etusorkillaan hyökkäysiskuja tekevä Suomen isoin nisäkäs on haasteellinen kohdattava jopa kahulle. Leveät sorkat auttavat suurimmillaan peräti 700 kilon painoista hirvisonnia etenemään lumihangessa ja suomailla. Hirvet elävät enimmäkseen yksin, mutta saattavat talvella muodostaa pieniä, ei kovin kiinteitä ryhmiä. Keväällä vasomisajan lähestyessä naaraat lähtevät omille teilleen, ja edellisvuotinen vasa erotetaan emostaan. Samaan aikaan uroshirvet etsiytyvät alueille, joista ne saavat riittävästi ravintoa. Hirvien herkkua ovat nuoret taimikot, havupuiden kuoret ja kosteikkojen pajukot. Sarvipäisten uimamaistereiden tiedetään sukeltavan jopa kolmen metrin syvyyteen.

Suojelualueen lajeja

Vanamo (Linnea borealis).

Vanamo (Linnea borealis).

Vanamo (Linnea borealis) on metsiemme aarre. kasvien ja muiden eliöryhmien nykyaikaisen luokittelun kehittäjän Linnén suosikkikasvi. Kuva: Niko Nappu.

Viirupölllö (Strix uralensis)

Viirupölllö (Strix uralensis)

Viirupöllö on puvultaan vaalean kellanharmaa ja voimakkaasti pitkittäisviiruinen. Laji muistuttaa lehtopöllöä. Kuva: Pepe Forsberg.

Puula vesistössä ja kuusikoista muodostuvat saaret hohkaavat iltapäivän valossa. Valokuvaajana toimii Teemu Saloriutta

Maanomistaja

Liity kasvavaan luonnonystävien joukkoon, joka on tehnyt konkreettisen teon paremman tulevaisuuden puolesta.