Kesäkuussa 2022 PLUPSille lahjoitettiin reilun kolmen ja puolen hehtaarin suuruinen Ojala, metsä- ja maatila Sysmän Taipaleen kylästä. Tila on lohkottu lahjoittaja Heikki Seppälän vaarille Liikolan Seppälän maista 1800-luvun lopulla. Alue nimettiin Saimi Korpelan muistometsäksi tilan viimeisimmän emännän, Saimi Korpelan os. Seppälän mukaan. Saimi Korpelan muistometsästä tuli säätiön 20. suojelualue ja ensimmäinen lahjoituksena saatu alue Sysmästä.
Tilan rakennukset kuvastavat hyvin entisajan vaatimatonta ja yksinkertaista elämää Sysmässä. Vesi kannettiin aikoinaan savusaunaan ja parille lehmälle lähipurosta, kaivoa ei ollut. Asuintalossa on vain yksi huone ja ns. kivikasa eli uunin pankko, jossa ruoka tehtiin ja lämmitettiin. Tilan lahjoittanut Heikki Seppälä on asunut sodan jälkeen yhden kesän tilalla eli mummolassaan alle kouluikäisenä, mutta muistaa silloiset onkiretket Saimi-tädin ja mummon kanssa lähilammille. Paikka siirtyi Saimin ja tämän puolison haltuun vaarin kuoltua. Loviisa-mummo muutti omilleen lähistölle.
Heikki Seppälä sai tilan perinnöksi Saimi-tädiltään ja muistaa tätä lämmöllä. – Hän auttoi minua, kun olimme aikuisina taas tekemisissä enemmän. Itse autoin häntä hänen miehensä kuoltua ja meillä oli läheiset välit. Lasteni kanssa keskusteltuani olimme kaikki sitä mieltä, että tilan säilyttäminen ja lahjoittaminen Päijänteen Luonnonperintösäätiölle on paras tapa säilyttää muisto Saimista, Heikki Seppälä iloitsee koko perheensä puolesta.
Tila jäi aikoinaan asumattomaksi, kun Saimi ja miehensä, Väinö Korpela muuttivat Sysmän kirkonkylälle. Alueen luonnonarvot ovat säilyneet ja kehittyneet siitä lähtien aika rauhassa. 1990-luvulla myrskyn kaatama puusto korjattiin metsästä, mutta muutoin tilan metsät ovat olleet pitkään koskemattomina. Alueella kasvaakin nykyään varttunutta metsää; muhkearunkoisia kuusia, hienoja kilpikaarnamäntyjä ja vanhoja raitoja. Alueen läpi virtaa luonnontilainen puro, jonka varrella kasvaa tervaleppää. Tilan itäosassa kohoaa sammaleinen kalliojyrkänne. Lehtokasveista alueella kasvaa kevätlinnunhernettä ja mustakonnanmarjaa. Niittylaikuilla puna-ailakki kukkii runsaana. Lintulajeista alueella pesivät muun muassa mustapääkerttu ja tiltaltti. Pihan omenapuut Heikki Seppälä muistaa entisistä ajoista.
