Paremman luonnon puolesta säätiön  - vihreä logo

Syvänsilmänvuori

Päijät-Häme

Sysmä

Syvänsilmänvuoren 17 hehtaarin rantametsä Sysmän Virtaalta siirtyi helmikuussa 2016 säätiölle. Lokakuussa 2017 alue laajeni länteen, kun säätiö osti viereisen runsaan 10 hehtaarin Savelan metsätilan.

Syvänsilmänvuoren metsä sijaitsee Nuoramoisjärven länsirannalla Päijänteeseen laskevan Tainionvirran suulla ja reilun kahden kilometrin päässä säätiön Haapakoskelon metsästä.

Syvänsilmänvuoren alueella kasvaa luonnontilaisen kaltaista satavuotiasta metsää, jossa on järeitä kilpikaarnamäntyjä ja paikoitellen runsaasti haapaa. Alueella on lehtoa ja rantaluhtaa. Alueen istutuskuusikoihin on alkanut jo muodostua lahoavaa puuta. Metsässä kasvaa paikoitellen runsaasti sinivuokkoa. Maisema eteläosan kalliojyrkänteineen on komea. Rauhallisella alueella pesii muun muassa korppi.

Alueen arvoa nostaa yli kilometrin pituinen luonnontilainen ranta. Vastaavanlaisia rakentamattomana säilyneitä rantoja on Päijänteen seudulla enää hyvin vähän. Syvänsilmänvuoren alueelle on kaavoitettu kahdeksan vapaa-ajan tonttia, jotka jäävät rakentamatta.

Syvänsilmänvuoren alueesta on luonnonsuojelulailla suojeltu vuonna 2016 luonnontilaisin ja varttunein metsän kokonaisuus yhteensä kuusi hehtaaria. Laajennusosaan on haettu luonnonsuojelulain mukainen rauhoitus lokakuussa 2017.

Kuvat: Marjo Kuisma.

Päijänteen rantamaisemia

Syvänsilmänvuori (kuva: Markku Kaloniemi).

Kohteen rannat jäävät rakentamatta ja luonnon rauha säilyy (kuva: Marjo Kuisma).

Syvänsilmänvuori (kuva: Markku Kaloniemi).

Syvänsilmänvuoren pitkä rantaviiva tarjoaa eläimille suojaa (kuva: Marjo Kuisma).

Alueen pöllöjä ja haukkoja

Videolla esiintyvä viirupöllö on rauhoitettu, mutta elinvoimainen laji. Monet muut pöllöt ovat vähentyneet rajusti. Esimerkiksi helmipöllö on ollut Suomen runsaslukuisin petolintu, mutta 2000-luvun aikana helmipöllökanta on kääntynyt roimaan laskuun. Kanta laskee noin 2 % vuosivauhdilla; vanhoja kuusimetsiä ei ole tarpeeksi jäljellä. Viirupöllö on lempeän näköinen, mutta saattaa olla aggressiivinen poikasia puolustaessaan. Viirupöllöpariskunta luo toisiinsa elinikäisen siteen. Moniavioisuutta tavataan vain harvoin. Koiras ruokkii naarasta pesässä haudonta-aikana. Perhe-elämä on intensiivistä ja harkittua. Poikasia on yleensä 2-4, mutta katovuosina kaksikin poikasta on suuri ihme. Pöllövekarat lähtevät pesästä noin kuukauden ikäisinä ja oppivat lentämään viisiviikkoisina. Pöllöemo ruokkii niitä siitä eteenpäin vielä pari kuukautta. Mikäli maastossa tapaa pöllönpoikasia, ei niihin pidä koskea.

Puula vesistössä ja kuusikoista muodostuvat saaret hohkaavat iltapäivän valossa. Valokuvaajana toimii Teemu Saloriutta

Maanomistaja

Liity kasvavaan luonnonystävien joukkoon, joka on tehnyt konkreettisen teon paremman tulevaisuuden puolesta.