Paremman luonnon puolesta säätiön  - vihreä logo

Vehkosaari

Päijät-Häme

Hollola

Säätiö osti maaliskuussa 2020 Vehkosaaren 64 hehtaarin metsäalueen Vesijärveltä.

Vehkosaari on valtaosin lehtoa, ja siellä on runsaasti lehtipuuvaltaista varttunutta metsää. Alueella on runkomaisia metsälehmuksia ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeää haapaa. Rannoilla on tulvavaikutteisia tervaleppämetsiköitä. Saaren vanhimmat puut ovat reilusti yli 200-vuotiaita.

Rakentamatonta rantaviivaa saaren alueella on viisi kilometriä. Saareen kaavoitetut 12 rakennustonttia jäävät säätiön omistuksessa rakentamatta.

Vehkosaari on yksi säätiön merkittävimmistä ja suurimmista metsäalueista, joka sijaitsee vielä linnustollisesti tärkeällä järvialueella. Vehkosaaren läheisyydessä on useita suojeltuja lintukosteikkoja. Vesijärven yli menee hanhien muuttoreitti.

Vehkosaaressa suoritettiin 2024 ennallistamis- / luonnonhoitotöitä. Luen lisää ennallistamisesta blogistamme.

Kansikuva: Sami Kosonen.

Vehkosaaressa on paljon lehtoa

Metsälehmuksia Vehkosaaressa (kuva: Niko Nappu).

Metsälehmuksia Vehkosaaressa (kuva: Niko Nappu).

Rantaluhtaa Vehkosaaressa (kuva: Niko Nappu).

Rantaluhdat ovat merkillepantavia saaressa (kuva: Niko Nappu).

Silkkiuikkujen soidintanssi

Videolla näet silkkiuikkujen mahtavaa soidinkäyttäytymistä. Kosiskelun tiimellyksessä olevan lintuparin ohitse ui punasotkia. Laji on ääärimmäisen uhanalainen. Maailmanlaajuisesti luokiteltu vaarantuneeksi. Silti se on riistalintu! Muiden riistalintujen tapaan rauhoitettu ainoastaan metsästysajan ulkopuolella! Silkkiuikkujen soidintanssi on erikoista katsottavaa. Silkkiuikulla kaula ja pää ovat valkeat edestä ja ruskeat takaa. Poskessa on oranssi läikkä ja päässä harja. Lintu käyttää soidintanssissaan koko yläruumiinsa koreutta näyttääkseen kumppanilleen olevansa tälle juuri se oikea. Linnut nousevat peilikuvina toisiaan vasten heiluttaen kaulaa ja päätä samassa rytmissä. Tätä käyttäytymistä jatkuu useamman viikon, jonka aikana linnut parittelevat. Lopputulemana naaras munii 3-6 munaa kelluvaan pesään. Poikasten kuoriuduttua niitä näkee matkustamassa ryhmänä naaraan selässä pitkin lampea ruuanhakumatkoilla. Tarvitsemme vesilinnuille lisää suojapaikkoja – auta tekemällä lahjoitus.

Vehkosaaren lajeja

Lehtokielo (Polygonatum multiflorum)

Lehtokielo (Polygonatum multiflorum)

Multavalla maalla kasvava lehtokielo (Polygonatum multiflorum) on paljon harvinaisempi ja vaateliaampi laji kuin yleisempi sukulaisensa kalliokielo.

Männynkääpä (Phellinus pini)

Männynkääpä (Phellinus pini)

Männynkääpää löydät vanhoista metsistä. Sen päällä kasvaa usein monivärinen kirjo sammalia. Kuva: Niko Nappu.

Puula vesistössä ja kuusikoista muodostuvat saaret hohkaavat iltapäivän valossa. Valokuvaajana toimii Teemu Saloriutta

Maanomistaja

Liity kasvavaan luonnonystävien joukkoon, joka on tehnyt konkreettisen teon paremman tulevaisuuden puolesta.