Vehkosaari

Päijät-Häme

Hollola

Säätiö osti maaliskuussa 2020 Vehkosaaren 64 hehtaarin metsäalueen Vesijärveltä.

Vehkosaari on valtaosin lehtoa, ja siellä on runsaasti lehtipuuvaltaista varttunutta metsää. Alueella on runkomaisia metsälehmuksia ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeää haapaa. Rannoilla on tulvavaikutteisia tervaleppämetsiköitä. Saaren vanhimmat puut ovat reilusti yli 200-vuotiaita.

Rakentamatonta rantaviivaa saaren alueella on viisi kilometriä. Saareen kaavoitetut 12 rakennustonttia jäävät säätiön omistuksessa rakentamatta.

Vehkosaari on yksi säätiön merkittävimmistä ja suurimmista metsäalueista, joka sijaitsee vielä linnustollisesti tärkeällä järvialueella. Vehkosaaren läheisyydessä on useita suojeltuja lintukosteikkoja. Vesijärven yli menee hanhien muuttoreitti.

Vehkosaaressa suoritettiin vuonna 2024 ennallistamis- / luonnonhoitotöitä. Lue lisää ennallistamisesta blogistamme.

Kansikuva: Sami Kosonen.

Vehkosaaressa on paljon lehtoa

Metsälehmuksia Vehkosaaressa (kuva: Niko Nappu).

Metsälehmuksia Vehkosaaressa (kuva: Niko Nappu).

Rantaluhtaa Vehkosaaressa (kuva: Niko Nappu).

Rantaluhdat ovat merkillepantavia saaressa (kuva: Niko Nappu).

Vehkosaari ilmasta

Vehkosaaren monimuotoinen luonto ja rannat kaikkine koukeroineen ja kiemuroineen tarjoavat upeat puitteet linnuille. Alue on myös oivallinen melojille.

Vehkosaaren lajeja

Lehtokielo (Polygonatum multiflorum)

Lehtokielo (Polygonatum multiflorum)

Multavalla maalla kasvava lehtokielo (Polygonatum multiflorum) on paljon harvinaisempi ja vaateliaampi laji kuin yleisempi sukulaisensa kalliokielo.

Männynkääpä (Phellinus pini)

Männynkääpä (Phellinus pini)

Männynkääpää löydät vanhoista metsistä. Sen päällä kasvaa usein monivärinen kirjo sammalia. Kuva: Niko Nappu.

Puula vesistössä ja kuusikoista muodostuvat saaret hohkaavat iltapäivän valossa. Valokuvaajana toimii Teemu Saloriutta

Maanomistaja

Liity kasvavaan luonnonystävien joukkoon, joka on tehnyt konkreettisen teon paremman tulevaisuuden puolesta.