Sillanpään Harju

Sillanpään harju

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS hankki joulukuussa pienen, mutta sympaattisen suojelualueen Joutsan Leivonmäen Savenahon kylästä. Metsätilan koko on noin kolme hehtaaria. Alueella on pääasiassa nuorta sekametsää. Sen läpi kulkee puro ja ympäristöstään huomattavan korkealle nouseva n. 180 m pitkä harjumuodostuma. Kohteen geomorfologia tekee alueesta mielenkiintoisen. Alue nimettiin Sillanpään Harjuksi.

Sillanpään pienviljelystila, oli alkujaan Savenahon Kirkonmiehen tilan torppa. Torpparilain rauettua, lunasti torppari David Lahtinen, kansan suussa Sillanpään Taavetti ja Olga vaimonsa, torpparitilan omakseen. Sittemmin ostettiin lisää maata samasta kantatilasta, Kirkonmiehen tilan isännän myönteinen suhtautuminen maan myyntiin, loi edellytykset myös seuraavan polven maakaupoille. Sillanpää siirtyi heidän pojalleen Martille 1930-luvun lopulla. Martti osti myös lisämaata Kirkonmieheltä. Martti ja Taimi Lahtinen viljelivät tilaa, työt tehtiin hevosella ja tilan muodon ollessa pitkänomainen, sisältäen vaikeakulkuista suota ja pienen joen, jäi kauimmainen alue lähes koskemattomaksi. Siellä oli myös korkea harju.
1985 Lahtiset muuttivat ansaituille eläkepäiville, Joutsan keskustaan. Samana vuonna he myivät Sillanpään tyttärelleen Pirkolle ja hänen miehelleen. Tilaa ei enää viljelty, metsänhoitoa lukuun ottamatta. Sittemmin tila siirtyikin taas entiseen kantatilaan Kirkonmies. Tytär miehineen jätti kuitenkin harjun pois kaupasta, ikään kuin kunnioituksesta edellisiä sukupolvia kohtaan. Martti arvosti harjuaan kovasti ja kävi istumassa siellä. Savenahon kylän lapset kävivät laskemassa hurjia mäkiä harjuilla talvisin. Harjulle tehtiin soranottosuunnitelma 1990 alussa, valtion tie hankkeita varten. Viereiseltä tilalta saatiin määrällisesti paljon maa-ainesta, joten tämä jäi käyttämättä.
Tytär Pirkko Jantunen kertoo, että oli ajatellut harjun suojelua jo useita vuosia, mutta vasta nyt on tullut suojelusta ja eri mahdollisuuksista enemmän tietoa ja sen myönteinen kuva myös maanomistajille on avautunut. Pirkko päätyi myymään metsätilan PLUPS:lle. Harju jää elämään.

Karttalinkki

Valokuvat: Niko Nappu

 

Suojelukohteet

Sillanpään Harju

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS hankki joulukuussa pienen, mutta sympaattisen suojelualueen Leivonmäen Savenahon kylästä.

Sammalsuonvuoren metsä

PLUPS osti joulukuussa 2022 Sysmän Virtaalta runsaan 73 hehtaarin metsäalueen. Alue nimettiin Sammalsuonvuoren metsäksi.

Saimi Korpelan muistometsä

Kesäkuussa 2022 PLUPSille lahjoitettiin reilun kolmen ja puolen hehtaarin suuruinen Ojala, metsä- ja maatila Sysmän Taipaleen kylästä.  Alue nimettiin Saimi Korpelan muistometsäksi.

Majuven metsä

PLUPS osti helmikuussa 2022 Hartolan Leppäkoskelta 14 hehtaarin metsäalueen, josta valtaosa on uhanalaiselle valkoselkätikalle soveliasta lehtimetsää. Alue nimettiin Majuven metsäksi.

Pirttivuoren metsä

Säätiö osti joulukuussa 2021 Sysmän Saarenkylästä, läheltä Päijännettä 40 hehtaarin jylhäkallioisen Pirttivuoren metsän.

Luvevuori

Pekka Louhivuoren perikunta lahjoitti säätiölle jylhänkomean Lumevuoren Haapasaaren länsipuolelta. Alue on puolen hehtaarin kokoinen ja luonnontilainen.

Pentti Linkolan muistometsä

PLUPS osti heinäkuussa 2021 yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa Pentti Linkolan muistometsän, Riuttasalon, Toivakasta läheltä Päijännettä.

Kauno Hopeasaaren muistometsä

Säätiö on ostanut joulukuussa 2020 yhdeksän hehtaarin metsätilan Korpilahden Rantuusta läheltä Päijännettä.

Pienet Verkkosaaret

Säätiö sai Pienet Verkkosaaret lahjoituksena kesäkuussa 2020. Saaret sijaitseva Korpilahdella Päijänteellä Kärkistensalmen länsipuolella.

Vehkosaari, Hollola

Säätiö osti maaliskuussa 2020 Vehkosaaren 64 hehtaarin metsäalueen Vesijärveltä.

Lehtosaari, Kuhmoinen

Säätiö osti hehtaarin kokoisen Lehtosaaren Kuhmoisista Päijänteeltä heinäkuussa 2019.

Isosuo, Hartola

PLUPS osti toukokuussa 2019 Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalta Isosuolta 116 hehtaarin alueen.

Petäjäsaari, Hartola

Säätiö osti 25 hehtaarin Petäjäsaaren metsätilan Rautavedeltä Hartolasta toukokuussa 2018.

Syvänsilmänvuori, Sysmä

Syvänsilmänvuoren 17 hehtaarin rantametsä Sysmän Virtaalta siirtyi helmikuussa 2016 säätiölle.

Haapakoskelon metsä, Sysmä

Säätiö hankki marraskuussa 2015 viiden hehtaarin kokoisen, runsaspuustoisen Haapakoskelon metsän Sysmän Virtaalta.

Uusisaari, Asikkala

Päijänteen Luonnonperintösäätiö osti joulukuussa 2014 suojeluun toisen saarialueen Asikkalan Urajärveltä.

Kuminansalo, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti joulukuussa 2014 Kuminansalon saaritilan pohjoiselta Päijänteeltä.

Korppinen, Asikkala

Säätiöön omistukseen siirtyi elokuussa 2014 Asikkalan Urajärvellä sijaitseva noin hehtaarin kokoinen Korppisen saari.

Pihlajasaaret, Kuhmoinen

Säätiö osti tammikuussa 2013 Kuhmoisista komean Pihlajasaarten alueen.

Koivumäen metsä, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti syyskuussa 2012 Jyväskylästä, Korpilahden Rutalahdelta noin 15,5 hehtaarin suuruisen Koivumäen metsätilan.