Vieraita Italiasta

DAN Europe Sustainable tour meets Päijänne sustainable people – DAN Europe kestävyyskiertue ja Päijänteen kestävä kehitys

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS järjesti sunnuntaina 26.11.2021 yhdessä Tavolo Bianco Oy:n kanssa Säynätsalon kunnantalolla mielenkiintoisen miniseminaarin, jonka teemana oli kestävyys ja Päijänteen luonto. Säätiön vieraina oli viikonlopun ajan vieraita Italiasta asti. Manuel Bustelo ja Alana Alvarez edustivat seminaarissa DAN Europe säätiötä (Diver’s Alert Network). He lähtivät säätiön edustajina kestävyysmatkalle Italiasta halki Euroopan viime kesäkuussa. He saapuivat 14.09. Suomeen Pohjois-Norjasta ja vierailivat ennen Säynätsaloa Kilpisjärvellä ja Oulangalla tutustuen ilmastonmuutostutkimukseen ja biotaiteisiin.

Säynätsalon ohjelma oli suunniteltu maltilliseksi, olihan heillä jo pitkä matka takanaan jo yli 15 000 km. sähköautolla.

Tutustuimme siis Säynätsalon luontoon muuratsalossa ja veneillen kaakkosaareen saaden vahvistukseksi myös DAN:n Suomen edustajan Anne Räisänen-Sokolowskin. Neljän tunnin kävelyretkellä ihastelimme Muuratsalon metsiä ja näimme Päijänteen Lullinvuorelta käsin. Olemme onnekkaita, kun saarillamme on vielä jäljellä hieman vanhempaakin upeaa metsää; tilannehan on Suomessa vanhojen metsien osalta todella surkea. Ennen sunnuntain seminaaria ehdimme jutella monipuolisesti kestävyysteemasta ja Suomen luonnosta.

Seminaariesityksessään Manu ja Alana kertoivat merten huonosta tilasta, hiilidioksidipitoisuuden kasvu ja merten lämpötilan nousu uhkaavat meriekosysteemeitä monin tavoin. Mikäli tilannetta ei saada käännettyä parempaan tulevat korallien tukirangat kirjaimellisesti liukenemaan pois. Sukellusyhteisöllä ja sukelluksesta elantonsa saavilla yrityksillä on kuitenkin keinoja muuttaa toimintatapojaan ja liiketoimintamallejaan edessä olevia globaaleja haasteita ajatellen.

Päivi Halinen Pro-Päijänne yhdistyksestä avasi hienosti Päijänteen Biosfäärihanketta. UNESCOLLE tullaan valmistelemaan ensi vuoden aikana hakemus, jotta Päijänteelle saataisiin tämä status. Biosfäärialueen ajatus on tarjota yhteinen alusta Päijänteen alueen kestävälle liiketoiminnalle, tieteelle ja kulttuuriarvoille samalla turvaten järvialueemme monimuotoinen luonto. Biosfäärialuestatus olisi lottovoitto koko Päijänteelle ja laajemminkin Suomelle.

Itse avasin seminaarissa säätiömme toimintaa. Ydintoimintaamme on hankkia lahjoitusvaroin arvokkaita luontokohteita Päijänteen alueelta, jotka suojellaan luonnonsuojelulain nojalla. Säätiö on toiminut vuodesta 2008, ja toimin tällä hetkellä säätiön toiminnanjohtajana. Olemme ostaneet useita alueita eri puolilta Päijännettä, osan alueista olemme saaneet lahjoituksena. Tarjoamme siis yhden väylän metsänomistajille suojeluun – myy tai lahjoita metsäsi suojelualueeksi ja säilytä sen luontoarvot tuleville sukupolville.

Harri Taskinen kertoi lopuksi vastuullisesta yritystoiminnastaan. Vastuullisuus on paljon muutakin, kuin vain kierrättämisen mahdollistaminen majoittuville vieraille. Kunnantalon toimijat kehittävät tietoisesti toimintoja siten, että ympäröivä yhteisö, asukkaat ja muut yrittäjät tuntevat olonsa turvalliseksi ja viihtyvät sekä heillä on mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoaan ja hyötyä alueen ainutlaatuisuudesta ja vetovoimasta. Tämän jälkeen – nimenomaan tässä järjestyksessä – otetaan huomioon myös turistien viihtyvyys ja tarpeet. Aallon merkityksen korostaminen ei ole vain yksittäisten yrittäjien ja yhteisöjen markkinointikikka, vaan paljon laajemmin ajateltu ja pohdittu yhdessä kuljettava polku, jossa myös vastuullisen matkailun arvot ovat opasteina.

Seminaari poiki jo konkreettista jatkoa. Tulemme esittämään saman sisällön syksyllä ainakin kolmessa koulussa. Myös Manu ja Alana pääsevät puhumaan, missä nyt ikinä sattuvatkaan matkallansa olemaan, kiitos nykyisten etäyhteyksien.

Voit seurata DAN:n kestävyysmatkan jatkoa osoitteessa sustainabletour.eu. PLUPS: löydät osoitteesta https://www.plups.fi. Olemme myös vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa: https://twitter.com/plups_fi, https://www.facebook.com/plupssuojelu ja https://www.instagram.com/plups_fi/

 

Niko Nappu

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS / Toiminnanjohtaja

Suojelukohteet

Isosuo, itäosan lajennus

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS:n jo ennestään suuri suojelualue Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalla Isosuolla laajeni noin 26 hehtaarilla. Isosuon itäosan kaksi määräalaa kasvattavat säätiön Isosuolta omistamien alueiden yhteispinta-alan noin 150 hehtaariin.

Torkansaari

PLUPS on saanut lahjoituksena pienen saaren Kuhmoisista. Suomen luonnonsuojeluliitto Jämsän seutu ry. on lahjoittanut PLUPS:lle suojelutarkoituksiin pienen saarikiinteistön Kuhmoisten Rekisalon länsipuolelta. Saarue, niminen kiinteistö on säätiön kolmas suojelukohde Kuhmoisissa.

Sillanpään Harju

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS hankki joulukuussa pienen, mutta sympaattisen suojelualueen Leivonmäen Savenahon kylästä.

Sammalsuonvuoren metsä

PLUPS osti joulukuussa 2022 Sysmän Virtaalta runsaan 73 hehtaarin metsäalueen. Alue nimettiin Sammalsuonvuoren metsäksi.

Saimi Korpelan muistometsä

Kesäkuussa 2022 PLUPSille lahjoitettiin reilun kolmen ja puolen hehtaarin suuruinen Ojala, metsä- ja maatila Sysmän Taipaleen kylästä.  Alue nimettiin Saimi Korpelan muistometsäksi.

Majuven metsä

PLUPS osti helmikuussa 2022 Hartolan Leppäkoskelta 14 hehtaarin metsäalueen, josta valtaosa on uhanalaiselle valkoselkätikalle soveliasta lehtimetsää. Alue nimettiin Majuven metsäksi.

Pirttivuoren metsä

Säätiö osti joulukuussa 2021 Sysmän Saarenkylästä, läheltä Päijännettä 40 hehtaarin jylhäkallioisen Pirttivuoren metsän.

Luvevuori

Pekka Louhivuoren perikunta lahjoitti säätiölle jylhänkomean Lumevuoren Haapasaaren länsipuolelta. Alue on puolen hehtaarin kokoinen ja luonnontilainen.

Pentti Linkolan muistometsä

PLUPS osti heinäkuussa 2021 yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa Pentti Linkolan muistometsän, Riuttasalon, Toivakasta läheltä Päijännettä.

Kauno Hopeasaaren muistometsä

Säätiö on ostanut joulukuussa 2020 yhdeksän hehtaarin metsätilan Korpilahden Rantuusta läheltä Päijännettä.

Pienet Verkkosaaret

Säätiö sai Pienet Verkkosaaret lahjoituksena kesäkuussa 2020. Saaret sijaitseva Korpilahdella Päijänteellä Kärkistensalmen länsipuolella.

Vehkosaari, Hollola

Säätiö osti maaliskuussa 2020 Vehkosaaren 64 hehtaarin metsäalueen Vesijärveltä.

Lehtosaari, Kuhmoinen

Säätiö osti hehtaarin kokoisen Lehtosaaren Kuhmoisista Päijänteeltä heinäkuussa 2019.

Isosuo, Hartola

PLUPS osti toukokuussa 2019 Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalta Isosuolta 116 hehtaarin alueen.

Petäjäsaari, Hartola

Säätiö osti 25 hehtaarin Petäjäsaaren metsätilan Rautavedeltä Hartolasta toukokuussa 2018.

Syvänsilmänvuori, Sysmä

Syvänsilmänvuoren 17 hehtaarin rantametsä Sysmän Virtaalta siirtyi helmikuussa 2016 säätiölle.

Haapakoskelon metsä, Sysmä

Säätiö hankki marraskuussa 2015 viiden hehtaarin kokoisen, runsaspuustoisen Haapakoskelon metsän Sysmän Virtaalta.

Uusisaari, Asikkala

Päijänteen Luonnonperintösäätiö osti joulukuussa 2014 suojeluun toisen saarialueen Asikkalan Urajärveltä.

Kuminansalo, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti joulukuussa 2014 Kuminansalon saaritilan pohjoiselta Päijänteeltä.

Korppinen, Asikkala

Säätiöön omistukseen siirtyi elokuussa 2014 Asikkalan Urajärvellä sijaitseva noin hehtaarin kokoinen Korppisen saari.

Pihlajasaaret, Kuhmoinen

Säätiö osti tammikuussa 2013 Kuhmoisista komean Pihlajasaarten alueen.

Koivumäen metsä, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti syyskuussa 2012 Jyväskylästä, Korpilahden Rutalahdelta noin 15,5 hehtaarin suuruisen Koivumäen metsätilan.