Saimi Korpelan muistometsä

Kesäkuussa 2022 PLUPSille lahjoitettiin reilun kolmen ja puolen hehtaarin suuruinen Ojala, metsä- ja maatila Sysmän Taipaleen kylästä.  Tila on lohkottu lahjoittaja Heikki Seppälän vaarille Liikolan Seppälän maista 1800-luvun lopulla. Alue nimettiin Saimi Korpelan muistometsäksi tilan viimeisimmän emännän, Saimi Korpelan os. Seppälän mukaan. Saimi Korpelan muistometsästä tuli säätiön 20. suojelualue ja ensimmäinen lahjoituksena saatu alue Sysmästä.

Tilan rakennukset kuvastavat hyvin entisajan vaatimatonta ja yksinkertaista elämää Sysmässä. Vesi kannettiin aikoinaan savusaunaan ja parille lehmälle lähipurosta, kaivoa ei ollut. Asuintalossa on vain yksi huone ja ns. kivikasa eli uunin pankko, jossa ruoka tehtiin ja lämmitettiin. Tilan lahjoittanut Heikki Seppälä on asunut sodan jälkeen yhden kesän tilalla eli mummolassaan alle kouluikäisenä, mutta muistaa silloiset onkiretket Saimi-tädin ja mummon kanssa lähilammille. Paikka siirtyi Saimin ja tämän puolison haltuun vaarin kuoltua. Loviisa-mummo muutti omilleen lähistölle.

Heikki Seppälä sai tilan perinnöksi Saimi-tädiltään ja muistaa tätä lämmöllä. – Hän auttoi minua, kun olimme aikuisina taas tekemisissä enemmän. Itse autoin häntä hänen miehensä kuoltua ja meillä oli läheiset välit. Lasteni kanssa keskusteltuani olimme kaikki sitä mieltä, että tilan säilyttäminen ja lahjoittaminen Päijänteen Luonnonperintösäätiölle on paras tapa säilyttää muisto Saimista, Heikki Seppälä iloitsee koko perheensä puolesta.

Tila jäi aikoinaan asumattomaksi, kun Saimi ja miehensä, Väinö Korpela muuttivat Sysmän kirkonkylälle. Alueen luonnonarvot ovat säilyneet ja kehittyneet siitä lähtien aika rauhassa. 1990-luvulla myrskyn kaatama puusto korjattiin metsästä, mutta muutoin tilan metsät ovat olleet pitkään koskemattomina. Alueella kasvaakin nykyään varttunutta metsää; muhkearunkoisia kuusia, hienoja kilpikaarnamäntyjä ja vanhoja raitoja. Alueen läpi virtaa luonnontilainen puro, jonka varrella kasvaa tervaleppää. Tilan itäosassa kohoaa sammaleinen kalliojyrkänne. Lehtokasveista alueella kasvaa kevätlinnunhernettä ja mustakonnanmarjaa. Niittylaikuilla puna-ailakki kukkii runsaana. Lintulajeista alueella pesivät muun muassa mustapääkerttu ja tiltaltti. Pihan omenapuut Heikki Seppälä muistaa entisistä ajoista.

Karttalinkki

 

 

 

Suojelukohteet

Isosuo, itäosan lajennus

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS:n jo ennestään suuri suojelualue Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalla Isosuolla laajeni noin 26 hehtaarilla. Isosuon itäosan kaksi määräalaa kasvattavat säätiön Isosuolta omistamien alueiden yhteispinta-alan noin 150 hehtaariin.

Torkansaari

PLUPS on saanut lahjoituksena pienen saaren Kuhmoisista. Suomen luonnonsuojeluliitto Jämsän seutu ry. on lahjoittanut PLUPS:lle suojelutarkoituksiin pienen saarikiinteistön Kuhmoisten Rekisalon länsipuolelta. Saarue, niminen kiinteistö on säätiön kolmas suojelukohde Kuhmoisissa.

Sillanpään Harju

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS hankki joulukuussa pienen, mutta sympaattisen suojelualueen Leivonmäen Savenahon kylästä.

Sammalsuonvuoren metsä

PLUPS osti joulukuussa 2022 Sysmän Virtaalta runsaan 73 hehtaarin metsäalueen. Alue nimettiin Sammalsuonvuoren metsäksi.

Saimi Korpelan muistometsä

Kesäkuussa 2022 PLUPSille lahjoitettiin reilun kolmen ja puolen hehtaarin suuruinen Ojala, metsä- ja maatila Sysmän Taipaleen kylästä.  Alue nimettiin Saimi Korpelan muistometsäksi.

Majuven metsä

PLUPS osti helmikuussa 2022 Hartolan Leppäkoskelta 14 hehtaarin metsäalueen, josta valtaosa on uhanalaiselle valkoselkätikalle soveliasta lehtimetsää. Alue nimettiin Majuven metsäksi.

Pirttivuoren metsä

Säätiö osti joulukuussa 2021 Sysmän Saarenkylästä, läheltä Päijännettä 40 hehtaarin jylhäkallioisen Pirttivuoren metsän.

Luvevuori

Pekka Louhivuoren perikunta lahjoitti säätiölle jylhänkomean Lumevuoren Haapasaaren länsipuolelta. Alue on puolen hehtaarin kokoinen ja luonnontilainen.

Pentti Linkolan muistometsä

PLUPS osti heinäkuussa 2021 yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa Pentti Linkolan muistometsän, Riuttasalon, Toivakasta läheltä Päijännettä.

Kauno Hopeasaaren muistometsä

Säätiö on ostanut joulukuussa 2020 yhdeksän hehtaarin metsätilan Korpilahden Rantuusta läheltä Päijännettä.

Pienet Verkkosaaret

Säätiö sai Pienet Verkkosaaret lahjoituksena kesäkuussa 2020. Saaret sijaitseva Korpilahdella Päijänteellä Kärkistensalmen länsipuolella.

Vehkosaari, Hollola

Säätiö osti maaliskuussa 2020 Vehkosaaren 64 hehtaarin metsäalueen Vesijärveltä.

Lehtosaari, Kuhmoinen

Säätiö osti hehtaarin kokoisen Lehtosaaren Kuhmoisista Päijänteeltä heinäkuussa 2019.

Isosuo, Hartola

PLUPS osti toukokuussa 2019 Hartolan taajaman eteläpuolella sijaitsevalta Isosuolta 116 hehtaarin alueen.

Petäjäsaari, Hartola

Säätiö osti 25 hehtaarin Petäjäsaaren metsätilan Rautavedeltä Hartolasta toukokuussa 2018.

Syvänsilmänvuori, Sysmä

Syvänsilmänvuoren 17 hehtaarin rantametsä Sysmän Virtaalta siirtyi helmikuussa 2016 säätiölle.

Haapakoskelon metsä, Sysmä

Säätiö hankki marraskuussa 2015 viiden hehtaarin kokoisen, runsaspuustoisen Haapakoskelon metsän Sysmän Virtaalta.

Uusisaari, Asikkala

Päijänteen Luonnonperintösäätiö osti joulukuussa 2014 suojeluun toisen saarialueen Asikkalan Urajärveltä.

Kuminansalo, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti joulukuussa 2014 Kuminansalon saaritilan pohjoiselta Päijänteeltä.

Korppinen, Asikkala

Säätiöön omistukseen siirtyi elokuussa 2014 Asikkalan Urajärvellä sijaitseva noin hehtaarin kokoinen Korppisen saari.

Pihlajasaaret, Kuhmoinen

Säätiö osti tammikuussa 2013 Kuhmoisista komean Pihlajasaarten alueen.

Koivumäen metsä, Korpilahti, Jyväskylä

Säätiö osti syyskuussa 2012 Jyväskylästä, Korpilahden Rutalahdelta noin 15,5 hehtaarin suuruisen Koivumäen metsätilan.